|
|
Hirvieläimet Hirvieläimillä on olennainen merkitys metsästysharrastuksessa ja riistanhoidossa. Suurin hirvieläimemme, hirvi, on myös merkittävin riistalajimme. Hirvieläinkantojen koolla, yksilöiden liikkumisella ja elinympäristön valinnalla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia myös hirvieläinten aiheuttamien liikenne- ja taimikkovahinkojen vuoksi. Hirvikärpäsen aiheuttama haitta luonnossa liikkujille on sekin noussut viime vuosina yhä enemmän esille. Hirvieläimet ovat myös tärkeä ravintokohde suurpedoille. Muun muassa suden pääasiallinen ravinto Itä- ja Pohjois-Suomessa on hirvi.
 |
| Kuva: Petri Timonen |
Tutkimus tuottaa tietoa hirvieläinkantojen koosta ja rakenteesta, hirvieläinten elinympäristöstä, käyttäytymisestä, lajien välisistä vuorovaikutussuhteista sekä metsästyksestä. Tietoa hyödynnetään hirvieläinkantojen hoidossa ja kestävässä metsästyksessä. Tutkimus kohdistuu hirviin, metsäpeuroihin, metsäkauriisiin ja valkohäntäpeuroihin.
Metsästäjät auttavat tutkimusta tekemällä arvokasta vapaaehtoistyötä tiedon ja näytteiden keruussa. Ilman metsästäjien panosta maantieteellisesti kattavan tiedon kerääminen olisi mahdotonta.
 Tulostettava versio
|
 | Ajankohtaista |  | | | | | Aivokalvomatoa todettu hirvenvasoissa Lounais-Suomessa | | | | Aivokalvomatoa (Elaphostrongylus alces) on löydetty Lounais-Suomen saaristossa tutkituista hirvenvasoista. Tieto loisen esiintymisestä Suomessa on uusi, mutta ei yllättävä, koska aivokalvomato on muun muassa Ruotsissa yleinen hirven loinen. Aivokalvomato ei tartu ihmiseen eikä lemmikkieläimiin. | | | | | | Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakannat vakaat | | | | Helikopterilla tehdyissä lentolaskennoissa nähtiin Suomenselällä 1 065 ja Kainuussa 793 metsäpeuraa. Suomenselällä metsäpeurakanta on ollut vakaa jo vuodesta 2003 lähtien. Kainuussa metsäpeurakannan kiivain taantuminen näyttää tasaantuneen. Laskennat tehtiin yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen kanssa maaliskuun alussa. | | | | | |
|
