|
|
Hirvieläimet Hirvieläimillä on olennainen merkitys metsästysharrastuksessa ja riistanhoidossa. Suurin hirvieläimemme, hirvi, on myös merkittävin riistalajimme. Hirvieläinkantojen koolla, yksilöiden liikkumisella ja elinympäristön valinnalla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia myös hirvieläinten aiheuttamien liikenne- ja taimikkovahinkojen vuoksi. Hirvikärpäsen aiheuttama haitta luonnossa liikkujille on sekin noussut viime vuosina yhä enemmän esille. Hirvieläimet ovat myös tärkeä ravintokohde suurpedoille. Muun muassa suden pääasiallinen ravinto Itä- ja Pohjois-Suomessa on hirvi.
 |
| Kuva: Petri Timonen |
Tutkimus tuottaa tietoa hirvieläinkantojen koosta ja rakenteesta, hirvieläinten elinympäristöstä, käyttäytymisestä, lajien välisistä vuorovaikutussuhteista sekä metsästyksestä. Tietoa hyödynnetään hirvieläinkantojen hoidossa ja kestävässä metsästyksessä. Tutkimus kohdistuu hirviin, metsäpeuroihin, metsäkauriisiin ja valkohäntäpeuroihin.
Metsästäjät auttavat tutkimusta tekemällä arvokasta vapaaehtoistyötä tiedon ja näytteiden keruussa. Ilman metsästäjien panosta maantieteellisesti kattavan tiedon kerääminen olisi mahdotonta.
Tulostettava versio
|
 | Ajankohtaista |  | | | | | Hirvikanta lähes ennallaan | | | | Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen hirvikannan kooksi noin 95 000 hirveä syksyn 2010 metsästyskauden jälkeen. Valtakunnan tasolla hirvikanta on laskenut hiukan edelliseen vuoteen nähden.
| | | | | |
|