Alustavia havaintoja hirvien liikkumisesta

Liikkumisessa alueellisia eroja

Hirvien satelliittiseuranta on alkuvaiheessaan ja aineistosta on tarkoitus tehdä alustavia yhteenvetoja tämän vuoden loppupuolella. Pantahirvien liikkeissä on kuitenkin jo nyt havaittavissa tietynlaista säännönmukaisuutta.

Hirvipantatutkimus antaa runsaasti uutta tietoa hirvien vaelluksista ja liikkumisesta kesä- ja talvilaidunten välillä. Kuva: Petri Timonen

Talvella pantahirvet oleilivat pääsääntöisesti melko pienellä alueella, mutta lumien sulaessa ne lähtivät liikkeelle. Varsinkin Pohjanmaalla on selvästi nähtävissä, kuinka meri vetää hirviä puoleensa. Suurin osa hirvistä lähti keväällä vaeltamaan kohti rannikkoa ja osa päätyi jopa saariin saakka. Kulkusuunta hirvillä näytti olevan länteen tai luoteeseen. Muuallakin selviä siirtymisiä talvi- ja kesälaidunten välillä on havaittavissa, joskin osa hirvistä on pysytellyt myös melko suppealla alueella.

Osa Kuhmossa, itärajan lähellä pannoitetuista hirvistä, on mennyt myös Venäjän puolelle. Raja-aita näyttää kuitenkin jonkin verran ohjailevan myös hirvien liikkeitä, koska osa hirvistä on kulkenut pitkiäkin matkoja rajaa pitkin pohjoiseen tai etelään.

Etelässä esimerkiksi Sipoon ja Kirkkonummen hirvet ovat puolestaan pysytelleet melko pienellä alueella pannoituksista lähtien. Etelärannikolla talvet ovat melko vähälumisia, joten hirvillä ei välttämättä ole tarvetta siirtyä erikseen talvi- ja kesälaitumille. Toinen tärkeä syy hirvien vähäiselle liikkumiselle on todennäköisesti ihmisen vaikutus. Muun muassa riista-aitojen, tiestön ja asutuksen vuoksi hirvet eivät mielellään lähde seikkailemaan alueelta toiselle.

Alueet, joilla hirvet liikkuvat, suurenevat pohjoista kohti. Erityisesti Etelä-Suomessa naarashirvet näyttävät liikkuvan melko pienellä alueella. Etelän uroshirvet liikkuvat selvästi naaraita enemmän, mutta sukupuolten ero pienenee pohjoista kohti mentäessä.

Hirvisonnilla laaja elinpiiri

Tammikuussa Paltamossa pannan kaulaansa saanut nuori hirvisonni asusteli pannoituspaikan tuntumassa koko talven ja kevään. Kesäkuun alussa se lähti pidemmälle vaellukselle ja liikkui keskimäärin 7,5 kilometriä vuorokaudessa - enimmillään peräti 19,8 kilometriä vuorokaudessa.

Lähtöpaikastaan Oulujärven pohjoispäästä se kävi kauimmillaan noin sadan kilometrin päässä koillisessa Suomussalmen pohjoispuolella. Sinne hirveltä kului aikaa kulkea noin viikon verran.

Heinäkuun lopulla hirvi oli palannut takaisin lähtöpaikalleen Oulujärven pohjoispäähän. Paluureitti oli lähes samanlainen kuin menoreittikin, joskin kulkuvauhti oli hieman verkkaisempi. Hirvi kulki 3.6.-13.7. välisenä aikana keskimäärin 7475 m / vrk, joka tekee reilun kuukauden aikana yhteensä noin 300 kilometriä.

Etelässä kesälaitumille siirryttiin pääosin huhtikuussa

Etelä-Suomessa siirtyminen talvilaitumilta kesälaitumille huipentui huhtikuulle. Pohjoista kohden mennessä liikkumishuippu myöhentyi. Kuitenkin esimerkiksi Lapin aineiston koko oli, ennen viime vuoden lopun pannoituksia, sen verran pieni, että kovin vahvoja johtopäätöksiä ei voida toistaiseksi tehdä.

Etelä-Suomessa valtaosa laidunalueiden välisistä etäisyyksistä oli lyhyitä (alle 10 km). Pohjanmaalla ja pohjoisempana pitemmät siirtymät yleistyvät selvästi. Kymmenienkin kilometrien siirtymisiä on havaittu jopa keskellä kesälaidunkautta. Erityisesti nuorilla uroksilla tämänkaltainen käytös on myös odotettua. Hirvet näyttävät usein kuitenkin laidunkiertonsa yhteydessä pysyvän melko lailla samalla alueella.

Ohjeet pantahirvihavainnosta ilmoittamiseen

Tulostettava versio