Pannoitetut hirvet kartalla Pannoitettujen hirvien liikkeitä voi seurata oheisesta karttapalvelusta . Palvelu on englanninkielinen. Kultakin eläimeltä näytetään enintään 1 500 paikannusta. Seurattavien eläinten suojelemiseksi, aineistossa on neljän viikon viive.
Ohjeet palvelun käyttämiseksi
Huom! Palvelun toimimiseksi Internet-selaimesta tulee sallia Pop Up -toiminto eli ponnahdusikkunat pantaseurantapalvelun osoitteelle, katso ohjeet täältä.
- Pannoitettujen eläinten sijainteja kartalla voi hakea työkalurivin oikean reunan pudotusvalikosta (Movement path). Valikosta löytyy eläinten pantatunnus ja alue, jolla eläin on pannoitettu. Valitsemalla pudotusvalikosta Latest valid moos pos palvelu näyttää kaikki pannoitetut eläimet. Tietojen latautuminen kestää hetken.
- Lähennys-, loitonnus- ja kartan siirtotyökaluilla (suurennuslasi ja käden kuva) voi siirtyä kartalla haluamaansa kohtaan.
- Kun pudotusvalikosta on valittuna jokin pantaeläin, alapalkkiin ilmestyy lisätietoja kyseisestä eläimestä. Alapalkista näkee muun muassa aikajakson, jolta paikannukset ovat.
- Vasemmalla ylhäällä sijaitsevasta karttaikkunasta voi tarkastaa sijainnin Suomen yleiskartasta.
 |
Herätyspiikin jälkeen hirvi nousee ylös muutamassa minuutissa. Kuva: Petri Timonen |
Hirvien satelliittiseurannassa käytetään GPS-GSM-radiopantoja. Pantojen lähettämien paikannustietojen avulla hirvien liikkeet voidaan siirtää karttapohjalle ja verrata muun muassa yksilöiden liikkeitä ja kuljettuja matkoja. Aineiston perusteella tehdään analyyseja eläinten liikkuvuudesta eri ympäristössä ja tarkastellaan esimerkiksi teiden, asutuksen ja luonnonolojen kuten vuodenaikojen ja lumipeitteen vaikutusta eläinten liikkumiseen.
Pannoitettavien hirvien etsintä ja nukuttaminen on tehty helikopterista eläinlääkärin valvonnassa. Pannan asentamiseen ja näytteiden ottamiseen kuluu aikaa noin kymmenen minuuttia, minkä jälkeen eläimelle annetaan herätyspiikki.
Lähes 100 pantaa vielä hirvien kaulassa
Talvella 2008-2009 ja joulukuussa 2009 on laitettu hirville yhteensä 137 pantaa. Näistä 25 pantaa on pudonnut ja 11 pantahirveä on ammuttu syksyn 2009 jahdissa. Hirvikolareissa on kuollut 3 pantahirveä, jotka kaikki ovat sattuneet Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Neljä pantahirveä on kuollut luonnollisesti ja yksi hirvi on hukkunut heikkoihin jäihin.
Lopuista hieman vajaasta sadasta pannasta noin puolet toimii edelleen moitteettomasti ja puolet pannoista ei lähetä enää gps-signaalia tai toimii vain ajoittain. Suurin osa näistä toimimattomista pannoista on edelleen hirvien kaulassa, joten kaikkien pantahirvihavaintojen ilmoittaminen on siten erittäin tärkeää lisävarmistusten saamiseksi.
Miksi pantoja putoaa?
Uroshirvien pannat täytyy jättää löysälle, jotta hirvellä on kasvuvaraa ja jotta panta ei käy liian pieneksi kiima-aikana, jolloin sonnien kaula turpoaa. Pantojen putoamista ei voida oikein millään estää, koska hirvet hankaavat mielellään nahkaansa puihin ja tällöin pantakin helposti pääsee putoamaan. Uroshirvien pantojen putoamiset loppunevat loppukesästä, jolloin niille on kasvanut riittävän pitkät sarvipiikit päähän. Lista tutkimuskäytöstä poistuneista pannoista (excel)
Tulostettava versio
|