Hirvikannan seuranta

Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan. Kannan kokoa säädellään pyyntiluvanvaraisella, hyvin organisoidulla metsästyksellä. Metsästys kestävän verotuksen periaattein edellyttää tarkkaa, ajankohtaista tietoa kannan koosta, rakenteesta ja lisääntymistehokkuudesta. Metsästäjien havaintoihin perustuva hirvihavaintokortti on jo kolme vuosikymmentä ollut tärkein menetelmä tämän tiedon tuottamisessa.

Hirvikannan seurannan avustaminen havaintokortteja täyttämällä ja palauttamalla on eräs suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön suurimpia voimannäyttöjä: vuosittain yli 5000 hirviseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa kortin. Korttiin merkityt havainnot urosten, naaraiden ja vasojen määristä tuottavat tiedon sekä aikuiskannan rakenteesta että vasatuotosta. Nämä tiedot yhdessä runsausindeksin kanssa ovat ensisijaisen tärkeitä arvioitaessa metsästyksen vaikutusta hirvikantaan ja suunniteltaessa pyyntilupamääriä.

Hirvien linjalaskenta helikopterista on tarkka, mutta melko kallis laskenta- menetelmä. Kuva: Petri Timonen

Hirvihavaintokortin rinnalle RKTL on myös kehittänyt lentolaskentamenetelmän, joka perustuu pienhelikopterilla tehtävään linjalaskentaan. Lentolaskenta tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat hirvien löytymisen kannalta otolliset. Laskennassa jokaisen havaitun hirven sijainti saa oman koordinaattipisteen. Aikuiset hirvet määritetään sukupuolen mukaan, ja vasat merkitään erikseen. Tällä hetkellä lentolaskentamenetelmä ei ole valtakunnallisessa käytössä.

Vastaava tutkija:

Jyrki Pusenius

Tulostettava versio