Hylkeet muuttuvassa ympäristössä

Talvien lämpeneminen heikentää itämerennorpan pesintäolosuhteita. Kuva: Mervi Kunnasranta

Itämeren hylkeiden kudoksista mitattiin erittäin korkeita raskasmetallien ja orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuuksia 1960–70-luvuilla. Korkeat PCB- ja DDT-pitoisuudet johtivat osaltaan näiden aineiden käytön kieltämiseen. Orgaanisten klooriyhdisteiden korkeiden pitoisuuksien on todettu aiheuttaneen häiriöitä erityisesti hylkeiden lisääntymisterveyteen.

Ympäristömyrkkypitoisuudet ovat sittemmin laskeneet, vaikka ne ovat edelleenkin monta kertaa suurempia kuin vastaavissa lajeissa vähemmän saastuneilla alueilla. Pitoisuuksien vähentyessä hylkeiden lisääntymisterveys on parantunut. Hallinaaraiden lisääntymisterveys on nykyisin normaali. Sen sijaan noin 20 prosenttia norppanaaraista kärsii edelleen kohdunkuroumahäiriöstä.

Hylkeet ja ilmastonmuutos 

Sekä halli että norppa lisääntyvät ensisijaisesti jäällä. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan molempien lajien pesimäolosuhteisiin. Norpalle lämpenemisen vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä sen lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavat voimakkaasti jää ja lumipeite. Halli sopeutuu todennäköisesti kohtuullisen hyvin myös jäättömiin talviin.

Seitsemän hylkeidensuojelualuetta

Valtion omistamille merialueille perustettiin vuonna 2001 seitsemän hylkeidensuojelualuetta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on vuosina 2003 ja 2006 selvittänyt ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista.
 

Tulostettava versio