Vesilintukantojen säätely

Populaatiokoon ja tuoton säätelymekanismit

Eläinkantojen kestävä verotus edellyttää kantojen kokoa säätelevien biologisten mekanismien tuntemusta. Säätelymekanismeilla tarkoitetaan sellaisia yksilötasolla vaikuttavia ja populaatiotasolla ilmeneviä prosesseja, jotka riippuvat kannan koosta eli tiheydestä. Hankkeessa tutkitaan pesäpredaatioon, pesintämenestykseen ja lentopoikastuottoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden roolia kantojen säätelyssä sinisorsalla, tavilla, haapanalla ja telkällä.

Laulujoutsen runsastuu nopeasti Suomessa, ja pohjoisimman Lapin lintu on nyt asutta- nut koko maan etelärannikkoa myöten. Nopean kasvuvaiheen aikana laji näyttää irtautuneen täysin kannan säätelymekanismeista. Kuva Marcus Wikman.

Tutkimus pohjautuu pitkiin laskenta- ja rengastusaikasarjoihin ja kenttäkokeisiin. Aikasarjojen avulla selvitetään populaatiodynamiikan lainalaisuuksia ja perusasioita lajien pesintämenestyksestä ja jälkeläistuotosta. Kenttäkokein pyritään tunnistamaan ja varmentamaan tärkeimmät säätelymekanismit.

Esimerkiksi sinisorsalla yksi keskeisimmistä, pitkiin havaintosarjoihin pohjautuvista kysymyksistä on miksi jotkut järvet eivät kelpaa pesintään, ja erityisesti, miksi ne eivät tuota poikueita. Kenttäkokeet ovat paljastaneet, että nimenomaan poikuevaiheen ravintotilanne on tärkeä sinisorsan esiintymistä ja poikastuottoa määräävä tekijä. Jatkossa selvitetään muun muassa vaikuttaako poikuetiheys poikaskuolleisuuteen ja mikä on ravinnon rooli tässä kokonaisuudessa.

Telkällä paneudutaan tarkemmin pesintävaiheen merkitykseen populaatiokoon säätelyssä. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että pesäpredaatio on telkällä tiheydestä riippuvaa. Tuoreet kenttäkokeisiin pohjautuvat tulokset ovat paljastaneet, että lajilla hyvin yleisesti esiintyvä loismuninta liittyy pesäpredaatioon eikä esimerkiksi pesäpaikkapulaan. Koska loismuninnasta koituu kustannuksia, jotka heijastuvat myös populaatiotasolle, niin loismuninta voi osoittautua merkittäväksi tekijäksi telkkäkantojen säätelyssä.

Hannu Pöysä
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Kauppakatu 18-20
80100 Joensuu
hannu.poysa@rktl.fi

Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Ruotsin maatalousyliopisto, Kristianstadin yliopisto (Ruotsi).

Tulostettava versio