Kesälaskentaohjeet

Laskenta-aika. Riistakolmion kesälaskenta tehdään elokuussa. Kolmio voidaan jakaa osiin ja laskea useamman ryhmän voimin, mutta koko kolmio lasketaan yhden päivän aikana. Laskenta tehdään päiväsaikaan.

Laskettavat lajit. Kesälaskennassa lasketaan kaikki metsäkanalinnut, metso, teeri, pyy ja riekko sekä metsäjänis ja lehtokurppa. Lisäksi kirjataan kaikki karhua koskevat havainnot: näköhavainnot, jäljet, jätökset, kynsimiset jne.

Laskennan suoritus. Laskennassa edetään kolmen miehen ryhmässä tasaisena rintamana siten, että keskimmäinen laskija suunnistaa ja kulkee tarkalleen maastoon merkittyä kolmion sivua. Kolmen miehen ketju laskee linnut yhteensä 60 metriä leveältä pääkaistalta. Tämä käy parhaiten siten, että reunimmaiset laskijat kulkevat 20 metrin etäisyydellä keskimiehestä, ja kukin pyrkii ajamaan liikkeelle ja laskemaan linnut 10 metrin etäisyydellä kulkulinjan molemmin puolin.

Kun reunamiesten etäisyys keskimieheen on maastomuotojen takia mahdoton pitää jatkuvasti tarkalleen 20 metrinä, oleellista on, että kanalintuja nähtäessä tarkistetaan, lähtivätkö linnut 60 metrin levyiseltä pääkaistalta eli 30 metriä leveältä kaistalta kolmiolinjan molemmin puolin. Laskijoiden välistä etäisyyttä ja kaistaleveyttä on jatkuvasti tarkkailtava. Hyvän näkyvyyden vallitessa voidaan edetä ripeämmin kuin tiheikössä, missä on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen havaitsemiseen. Nopea eteneminen on laskennassa eduksi, sillä hidastellessa linnut usein ehtivät kävellen poistua sivuille laskentasaralta, ja siten jäädä havaitsematta. Pääkaistan ulkopuolelta tehdyt havainnot kirjataan muistiin lomakkeelle omalle sarakkeelleen.

Kesälaskennassa kolmiolinjalle osuvat järvet, lammet ja pellot kierretään, toisin kuin jälkilaskennassa, eikä laskentaa tehdä kierron aikana. Laskematta jääneet kolmionosat merkitään karttakopiolle.

Mikäli riistakolmio lasketaan useamman ryhmän yhteistyönä, tiedot eri osuuksilta kootaan yhdelle lomakkeelle ja karttakopiolle, ja koko kolmion havainnoille käytetään vain yhtä juoksevaa numerosarjaa.

Havainnot ja niiden kirjaaminen. Havainnot jaetaan kahteen ryhmään: 60 metrin levyiseltä pääkaistalta ja sen ulkopuolelta tehdyt havainnot kirjataan lomakkeelle eri sarakkeisiin. Samalle lomakkeen riville ei kirjata kahta havaintoa, vaan jokainen erillinen havainto tulee omalle rivilleen. Tarkka havaintopaikka merkitään karttakopiolle juoksevalla numerolla, joka on sama kuin havaintolomakkeen rivinumero. Aikuisista linnuista käytetään vakiintuneita tunnuksia: N = naaras, K = koiras, O = sukupuoli tuntematon. Poikaslintu merkitään tunnuksella p. Esim. metsopoikue eli koppelo ja neljä poikasta merkitään: metso N + 4p. Jos on aihetta epäillä, että poikueen kaikkia poikasia ei havaittu, merkitään poikasten lukumäärä sulkeisiin, esim. teeri N + (6p). Kun osa poikueen poikasista on pääkaistalla ja osa sen ulkopuolella, poikue merkitään kokonaisuudessaan emolinnun/-lintujen sijainnin mukaisesti. Pyyllä ja riekolla kummatkin emolinnut voivat olla poikasten seurassa, jolloin merkitään: esim. pyy NK + 6p. Metso- ja teerikukot eivät osallistu poikueen hoitamiseen. Poikue, jonka emolintua ei lainkaan havaita merkitään: esim. riekko 8p.

Laskenta-ajan sää. Laskennassa tulee välttää ääreviä säätiloja: kylmää, hellettä sekä voimakasta sadetta ja tuulta.

Tulostettava versio