Laskentatulokset ovat arvokasta tutkimusaineistoa

Ainutlaatuiset riistakolmioaineistot ovat olleet nostamassa suomalaista riista- ja eläintieteellistä tutkimusta kansainväliselle huipulle. Seurantatulosten yhdistäminen metsätietouteen on avannut uusia, monipuolisia tutkimusmahdollisuuksia. Niitä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää yhteistyössä muun muassa useiden yliopistojen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Riistavarojen käytön arviointi

Kun kolmioilta lasketut riistatiheydet yhdistetään saman alueen saalistietoihin, saadaan arvio riistavarojen ja metsästyksen keskinäisestä suhteesta. Suhde kuvaa metsästyksen ekologista kestävyyttä.  Metsästys on ekologisesti kestävää silloin, kun riistakantojen monimuotoisuus ei vähene.

Kannanvaihtelujen tutkiminen

Pitkäaikainen riistakantojen tiheyden, sukupuolijakauman ja poikasmäärien seuranta antaa hyvät mahdollisuudet kannanvaihtelujen tutkimiseen. Esimerkiksi suomalaisten metsäkanalintujen kannanvaihtelut ovat osoittautuneet jaksoittaisiksi. Erityisesti seurannan varhaisempina aikoina kannan runsauden huiput ja aallonpohjat ovat seuranneet toisiaan 6-7 vuoden välein.

Saalistustutkimus

Riistakolmioaineisto on hyödyllistä tutkittaessa petojen ja niiden saalislajien välisiä vuorovaikutuksia. Tällaisia lajipareja ovat esimerkiksi kettu ja jänis, näätä ja orava, ilves ja jänis sekä susi ja hirvi. Aineistosta selviää myös se, miten peto käyttäytyy, jos pääsaalislajia on niukasti saatavilla.

Koska kolmioaineistoa kertyy koko maasta, saalistuksen alueellisetkin piirteet saadaan selvitetyksi. Esimerkiksi monelle pedolle tärkeät valkohäntäpeura ja rusakko ovat runsaita vain Lounais-Suomessa. Pohjoisempana eläinyhteisöjen rakenne on toinen.
Metsästys on myös saalistusta, ja metsästystutkimus on saalistustutkimuksen tärkeä osa-alue, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Metsästyksen tutkiminen – niin biologisena kuin sosiaalisena ilmiönä – tulee varmasti lähivuosina vilkastumaan.

Elinympäristötutkimus

Sijainniltaan tunnetut kolmiohavainnot voidaan sijoittaa esimerkiksi metsätaloudellisiin selvityksiin tai kaukokartoitukseen perustuvalle kartalle. Näin saadaan kuva riistakantojen ja niiden elinympäristön suhteesta, esimerkiksi eläimelle tarjolla olevan suojan, ravinnon tai petojen määrästä. Riistaeläimen viihtyvyyden kannalta tärkeä ympäristö ulottuu yleensä usean kilometrin päähän havaintopaikasta.

Monimuotoisuustutkimus

Riistakolmiolaskenta antaa hyvät mahdollisuudet riistalajiston monimuotoisuuden seurantaan. Monimuotoisuutta mitataan riistarikkausindeksillä, joka lasketaan kuudentoista ekologialtaan ja elinympäristövaatimuksiltaan erilaisen lajin perusteella. Indeksi on “hälytyskello”. Se saa suuren arvon, jos metsäluonto voi hyvin ja metsästys on kestävällä pohjalla. Indeksin pieneneminen on merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Kolmiotiedosta on hyötyä riistavarojen hoidossa

Kolmiolaskentoihin perustuvia tietoja tarvitsevat niin EU, maa- ja metsätalousministeriö kuin metsästysseuratkin. Tietoja voidaan käyttää myös ympäristöhallinnossa ja maankäytön suunnittelussa.

Vuotuiset laskentatulokset vaikuttavat muun muassa metsäkanalintujen metsästys- ja rauhoituspäätöksiin. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten saaliskiintiöt voidaan määrittää riistakolmioilta saadun tiedon perusteella. Riistakannoissa havaitut pitkäaikaismuutokset vaikuttavat metsästyspolitiikkaan.

Tulostettava versio