Riistakolmio perustetaan yhden peruskarttalehden (1:20 000) alueelle. Kolmion sijainnin suunnittelevat laskentaryhmät itse siten, että kolmion kulkeminen on mielekästä. Kolmio pyritään sijoittamaan voittopuolisesti metsään ja välttämään laajojen peltojen tai järvien ylittämistä. Erityisesti tulee välttää jokia ja kosteikkoja, joiden ylittäminen voi olla hankalaa niin kesällä kuin talvellakin. Kesälaskennassa pellot ja järvet kierretään tekemättä laskentaa, mutta talvilaskentojen latu voidaan yleensä vetää suoraan peltojen ja vesien yli. Kolmion tulisi sijaita metsässä mahdollisimman satunnaisesti, jolloin eri metsätyypit ovat kolmion varrella edustettuina suunnilleen samassa suhteessa kuin niitä esiintyy alueella. Avohakkuutkin ovat metsämaata, joten niitäkään ei tulisi karttaa. Kolmiota ei tule sijoittaa ruokintapaikkojen läheisyyteen eikä ruokintapaikkoja myöhemmin perustaa lähelle kolmion sivuja, koska silloin talvilaskennan jälkitiheys voi kohota luonnottoman korkeaksi.
Riistakolmion muoto vähentää maaston suuntautuneisuudesta mahdollisesti johtuvaa eri maastotyyppien edustavuutta. Kolmion suuri koko ja säännöllinen muoto takaavat sen, että arviointireitin kulku on pakostakin likipitäen satunnainen. Kolmio tulee sijoittaa siten, että aloituspisteeseen (tai pisteisiin) on hyvät kulkuyhteydet. Koska itse laskenta on parhaassakin tapauksessa työläs, on syytä välttää ylimääräistä vaivaa laskennan aloituspisteiden saavuttamiseksi. Kolmio on pysyvä. Sitä ei muuteta vuodesta toiseen, joten se on syytä merkitä maanomistajan luvalla mahdollisimman näkyvästi esimerkiksi maalimerkein tai merkintänauhalla. Kolmion linjaus ja merkitseminen on syytä tehdä huolellisesti: tämä helpottaa kulkua itse laskennassa, vapauttaa huomion riistahavaintojen tekemiseen ja takaa tulosten vertailukelpoisuuden. Kolmioiden metsärakenteet muuttuvat jatkuvasti, mutta niin muuttuu maamme metsäkuvakin. Kolmiot mittaavatkin metsäriistamme keskimääräistilaa ja metsäkuvan muutosten vaikutuksia riistan viihtyvyyteen. Kolmio merkitään kahdelle peruskartalle, joista toinen jää laskijaryhmälle ja toinen lähetetään riistantutkimukselle. Laskennassa tarvittavat karttakopiot toimitetaan riistantutkimuksesta jokaista laskentaa varten.
Riistankolmiota perustavan on syytä olla yhteydessä omaan riistanhoitoyhdistykseensä ja riistantutkimukseen. Tällöin voidaan selvittää se, onko suunnitellulla alueella tai sen läheisyydessä ennestään kolmiota. Samalla selviää mahdollisuus ottaa käyttöön alueelle mahdollisesti perustettu mutta sittemmin "sammunut" riistakolmio.
Satelliittipaikannus- eli GPS-laitteet ovat jo sangen tavallisia metsästäjillä, ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää uuden kolmion perustamisessa ja kolmiolaskennassa muutenkin. Kolmion kulmat voidaan GPS:n avulla paikantaa tarkasti. Mikäli linjalta tallennetaan reittipisteet esimerkiksi 500 metrin välein, GPS:n avulla voidaan suunnistaa hyvin tarkasti, ja etäisyydet reittipisteisiin helpottavat riistahavaintopaikkojen kirjaamista kartalle. GPS-laitetta käytettäessä kolmion nurkat on joka tapauksessa syytä merkitä pysyvästi.
Tulostettava versio