Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
RKTL on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  

Pienriista:
» Riistakolmiot.fi - kolmiolaskennat nettiin
» Ylä-Lapin riekkolaskennat 
» Vesilinnut 
  •Metsähanhi 
  •Haahka
  •Selkälokki
  •Vesilintukantojen säätely 
  •Telkänpöntön teko-ohjeet
» Vesilintulaskennan ohjeet 
» Pienpedot ja rabies 
» Majava 
» Lumijälkilaskenta 
» Riistan elinympäristöt 

Vesilinnut vuonna 2015 – runsaslukuisista sorsista sinisorsan kanta ennallaan, tavi ja haapana taantuivat

Runsaus ja poikastuotto

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL; nykyisin osa Luonnonvarakeskusta, Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 30 vuotena samalla menetelmällä. Keväällä 2015 laskentapaikkojen lukumäärä oli Luken aineistossa 338 sisältäen 43 Kotiseutukosteikko Life+ -paikkaa ja Luomuksen aineistossa 229. RKTL on organisoinut poikuelaskennat vuodesta 1989 alkaen. Tänä kesänä saatiin poikuelaskentatulokset kaikkiaan 268 paikalta sisältäen 31 Kotiseutukosteikko Life+ -paikkaa.

Kannan vuosittaista muutosta kuvaava indeksi on johdettu mallista, joka yleistää lukumäärien ajallisen vaihtelun erillään alueellisesta vaihtelusta. Menetelmä takaa mahdollisimman luotettavan arvion kannan vuotuiselle muutokselle. Kunkin lajin indeksit on skaalattu keskiarvoon yksi, joten vuosittainen indeksi kertoo poikkeaman keskiarvokannasta. Myös poikueaineiston luvut perustuvat mallinnukseen. Poikasten iän vaikutus poikuekokoon on otettu huomioon laskettaessa poikastuoton vuosivaihtelua.

Sinisorsan parimäärä tippui 7 prosenttia viime vuodesta (taulukko 1). Lajin kannankehitys on ollut silti nousujohteinen koko seurantajakson aikana (taulukko 1, kuva 1). Tavi taantui 15 prosenttia. Haapanan kokonaiskanta on ollut selvästi laskusuuntainen 1980-luvulta lähtien, ja nyt kanta pienentyi 16 prosenttia viime vuodesta (kuva 1, taulukko 1).

Jouhisorsan ja heinätavin kantojen pitkäaikaistrendi on selvästi taantuva, eikä viimeisin arvio tuonut oleellista muutosta tilanteeseen, vaikka heinätavin parimäärä kolminkertaistui viime vuoden pohjalukemasta. Heinätavi ja osa jouhisorsista muuttavat Afrikkaan asti talvehtimaan, joten Länsi-Euroopan talviaikaiset säät eivät niihin vaikuta. Heinätavilla kuitenkin suotuisat muutonaikaiset sääolosuhteet vaikuttavat kannan runsauteen Suomessa, mikä selittänee äkillistä heinätavin runsastumista (taulukko 1). Heinätavin tavoin vaateliaan lintujärvilajin, lapasorsan, indeksi nousi 61 prosenttia viime vuodesta, ja näin kanta näyttää jatkavan voimakkaita heilahteluita aikaisempaan tapaan (kuva 1).

Taulukko 1. Vesilintujen kannanmuutos prosentteina 2014–2015 ja pitkäaikaissuuntaus 1986–2015.

1 Tilastollisesti merkitsevät suuntaukset: * (p <0,05) ja ** (p <0,01).

Nokikanan kanta pysyi pohjalukemissa taantuen 3 prosenttia viime vuoden määristä. Telkkäkanta on lievästi runsastunut viime vuosien aikana (kuva 1, taulukko 1).

Tavin poikasia tavattiin laskennoissa 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna (taulukko 2), mikä ilmeisesti johtui poikkeuksellisen koleasta alkukesästä poikasten kuoriutumisaikaan. Haapanan poikastuotto kasvoi 15 prosentilla viime vuodesta. Nokikanan poikastuotto romahti 67 prosenttia viime vuodesta, mihin niin ikään lienee vaikuttanut suuri poikaskuolleisuus kylmien alkukesän säiden takia. Sinisorsalla poikastuotto heikkeni 5 prosentilla;telkällä poikastuotto parani 10 prosentilla (taulukko 2).

Taulukko 2. Kesän 2015 poikuelaskentojen tulokset. Poikasten lukumäärä paria kohti on saatu jakamalla poikasten lukumäärä parilaskennoissa saadulla parimäärällä. Näin parikohtaisessa tuotantoluvussa on mukana epäonnistuneiden pesintöjen madaltava vaikutus. Paikkoja, joilta saatiin sekä poikas- että parimäärät oli kaikkiaan 220 vuonna 2015. Poikastuoton muutosprosentti 2014–2015 tarkoittaa kokonaistuoton muutosta. Nokikanalla muutoksen tilastollinen merkitsevyys p <0,001;muilla lajeilla muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Koko seurantajakson aikana tavin poikastuotto pesivää paria kohti on pienentynyt voimakkaammin kuin muilla yleisimmillä sorsillamme. Tosin muillakin lajeilla poikasmäärät ovat laskeneet voimakkaammin kuin parimäärät (kuva 2), mikä voi johtua pesätuhojen määrän kasvusta sekä poikasten kuolleisuuden kasvusta esimerkiksi ravintotilanteen heikentymisen takia. Vesilinnustomme taantuminen on tapahtunut pääosin rehevien vesien pesimäkannoissa.

Kuva 1. Parimäärien suhteellinen muutos (indeksi). Kunkin lajin indeksisarjan keskiarvo=1. Esim. indeksilu­vun ollessa 0,5 lajin kanta on puolet koko jaksolle lasketusta keskimääräisestä kannankoosta. Luku lajinimen perässä on aineiston keskimääräinen vuotuinen parimäärä.

Kuva 2. Poikastuoton suhteellinen muutos (indeksi) pesivää paria kohti;p-arvo on pitkäaikaissuuntauksen tilastollinen merkitsevyys.

Lisätietoja:

Tutkija Jukka Rintala, Luonnonvarakeskus, +358503700277, jukka.rintala@luke.fi

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, +358451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi,

Linnustonseurannan yhteystiedot:

linnustonseuranta@luomus.fi

Juha Honkala 050-3182334


Tulostettava versio

Jaa Jaa
 
Ajankohtaista
 
 Vesilinnut ovat vähentyneet etenkin rehevillä vesillä 
 Rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet reilussa 20 vuodessa. Karuilla ja niukkaravinteisilla vesistöillä vesilintujen kannat ovat säilyneet vakaampina, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisusta. Sorsalintujen metsästyskausi alkaa torstaina 20. elokuuta. 
 
 Vesilintujen siipinäytteitä kaivataan 
 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toivoo metsästäjien lähettävän siipinäytteitä metsästetyistä vesilinnuista. Tuleva vesilintujen metsästyskausi alkaa sorsametsästyksellä elokuun loppupuolella. Siipinäytteitä käytetään vesilintututkimukseen. 
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Vesilintujen poikuelaskentaohjeet 
 » Vesilintujen laskentaohjeet 
 
 Muualla verkossa: 
 » Saaristolintuseuranta muutosten edessä (Apaja 2/2013) 
 » Elinympäristön laatu vesilintujen taantumisen taustalla 
 » Taantuvat vesilintupopulatiot 
 » Vesilinnut vuonna 2013 
 » Vesilinnut vuonna 2012 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 13.8.2014