Riistakantojen runsaudenseuranta

Riistakantojen kestävä käyttö ja metsästyksen oikea mitoittaminen edellyyttää hyvää ja luotettavaa tietoa riistakantojen koosta ja kehityksestä. Riistakantojen jatkuva seuranta on tärkeä osa riistantutkimuksen tehtäväkenttää. Hyvät tiedot riistan runsaudesta ja vuotuisesta tuotosta hyödyttävät sekä metsästystä että tieteellistä tutkimusta.

Vesilintukantoja seurataan koko maassa vuotuisin pari- ja poikuelaskennoin. Haapanan pesimäkannat ovat pitkään olleet taantumaassa sisävesillämme. Kuva: Marcus Wikman

Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa. Eri seurantahankkeisiin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Tutkimuksen tehtävä on järjestää laskennat ja käsitellä tulokset. Metsästäjät tekevät vapaaehtoisesti varsinaisen laskentatyön maastossa.

Eri riistaeläinryhmille on kehitetty omat seurantaohjelmansa. Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla. Riistakolmiolaskennan rinnalle on kehitetty peltokolmiolaskenta alueille, joilla maatalousympäristöä ja asutusta on runsaasti. Laskennan piirissä on yli 30 metsäriistalajia. Sorsien ja hanhien kantoja ja poikastuottoa seurataan toukokuisin parilaskennoin ja heinäkuisin poikuelaskennoin. Suurpedoille, hylkeille, majaville ja metsäpeuralle on kehitetty omat laskentansa.

Hirvikannan seurannalta vaaditaan niin suurta tarkkuutta, että kannan kokoa arvioidaan usealla tavalla. Riistantutkimuksen tärkein työkalu hirvikannan seurannassa on hirvihavaintokortti. 

Tulostettava versio