Hirvikanta vuonna 2008

Kannan koko ja vasatuotto

Suomen hirvikannan koko syksyn 2008 jahdin jälkeen oli 83 - 99 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pysyi lähes ennallaan. Hirvikanta pieneni Oulun, Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiireissä. Muualla kannan koon muutokset olivat hyvin vähäisiä. Hirvikannan vasatuotto oli pääosin ennallaan. Kaksosprosentin laskusuunta näyttää taittuneen monissa riistanhoitopiireissä. Hirvikannan rakenne oli melko naarasvoittoinen useissa eteläisen Suomen riistanhoitopiireissä. Naarasvoittoisuuden kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen hirvitiheyksien tasoittuessa.

Tämä tiedote perustuu hirviseurueiden vuoden 2008 hirvenmetsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien tietoihin hirvikannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 5320 seuruetta. Korttien kattavuus eli niissä ilmoitettujen kaatojen osuus koko saaliista oli 85 % (taulukko 1).

Taulukko 1. Vuonna 2008 hirviseurueiden riistantutkimukselle palauttamien havaintokorttien määrä, kattavuus ja havaintojen kokonaismäärä sekä niissä tapahtuneet muutokset vuoteen 2007 verrattuna.

				Muutos		Kattavuus		Havaintojen		Muutos
	Riistanhoitopiiri	Kortteja		(%)		(%)		lukumäärä		(%)
	Etelä-Häme	172		-0,6		92,5		6 023		-12,1
	Etelä-Savo	461		-1,5		98,7		16 915		-18,1
	Kainuu	445		1,6		88,7		30 341		6,4
	Keski-Suomi	383		1,9		98,6		19 600		-7,5
	Kymi	319		-1,2		99,3		9 816		-19,2
	Lappi	735		-2,1		69,9		39 632		2,6
	Oulu	628		-1,4		72,0		44 346		-6,8
	Pohjanmaa	272		-2,5		93,8		17 102		-8,8
	Pohjois-Häme	156		2,6		68,0		5 786		-10,8
	Pohjois-Karjala	443		14,8		98,3		16 736		15,5
	Pohjois-Savo	463		0,4		99,2		18 305		-3,5
	Ruots. Pohjanmaa	135		-4,9		99,8		10 193		4,6
	Satakunta	237		2,6		96,2		9 797		-1,2
	Uusimaa	285		-4,0		86,9		11 441		-8,9
	Varsinais-Suomi	186		-1,1		87,1		7 967		-2,8
	Koko Suomi	5 320		0,3		85,0		264 000		-3,9

Kannan koko

Hirvikannan vähimmäiskoko arvioitiin laskennallisella menetelmällä ottaen huomioon vuotuiset saaliit ja vasatuotto ja käyttämällä lähtökohtana metsästäjien ilmoittamaa metsästyksen jälkeen alueelle jäävän kannan arviota. Uusin kannan arvio saatiin suhteuttamalla laskennallinen kanta keskimääräiseen päivittäin tehtyjen hirvihavaintojen lukumäärään ja metsästäjien ilmoittamaan jäävän kannan arvioon. Pohjoisissa riistanhoitopiireissä (Lappi, Oulu, Kainuu) ja Satakunnassa laskettu kanta suhteutettiin myös hirvikolarien lukumäärään. Suomen hirvikannan koko syksyn 2008 jahdin jälkeen oli noin 91 000 hirveä. Ottaen huomioon menetelmään liittyvä epävarmuus hirvikannan koko oli todennäköisesti 83000 – 99 000 hirven välillä. Viimevuoteen verrattuna kanta pysyi lähes ennallaan. Vuoden 2007 jahdin jälkeen hirvikannaksi arvioitiin 86000 hirveä, mutta uuden laskelman mukaan kanta on ollut jonkin verran suurempi kuin tämä kannan minimiarvio.

Hirvikannan muutosta eri riistanhoitopiireissä tutkittiin laskennallisen kannan ja päivittäisten hirvihavaintojen aikasarjojen avulla (kuvat 1 ja 2). Edellisvuoteen verrattuna laskennallisen hirvikannan muutokset olivat melko pieniä. Oulun riistanhoitopiirissä kanta pieneni noin 10 %. Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Pohjois-Hämeen piireissä kanta näytti laskeneen hiukan (5–7 %). Myös päivää kohti tehtyjen hirvihavaintojen määrä oli näissä piireissä laskusuunnassa. Monissa riistanhoitopiireissä hirvikannat näyttävät tasaantuvan lähelle ennen vuosituhannen vaihteen huipputiheyksiä vallinnutta tasoa. Selkeää kannannousua ei ole havaittavissa missään riistanhoitopiirissä.

Kuva 1. Laskennallisen hirvikannan vaihtelu riistanhoitopiireittäin vuosina 1995–2008.

Kuvat 2. Keskimääräisten päivittäisten hirvihavaintojen määrän vaihtelu riistanhoitopiireiottäin vuonna 2008.

Tihein hirvikanta oli Kainuun riistanhoitopiirissä, jossa hirviä oli 4,9/1000 ha maapinta-alaa. Myös Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Oulun ja Uudenmaan riistanhoitopiireissä tiheys oli yli 4,2 hirveä/1000 ha (kuva 3). Alhaisimmat hirvitiheydet olivat Lapissa (2,1/1000 ha). Muissa riistanhoitopiireissä tiheydet olivat välillä 2,5–3,5 hirveä/1000 ha (kuva 3).

Kuva 3. Laskennalliseen kantaan  perustuvat hirvitiheydet riistanhoitopiireissä vuonna 2008.

Kannan rakenne

Havaintokorttiaineistosta laskettiin vasatuottoa kuvaavat muuttujat kaksosprosentti (kaksosvasallisten naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista), vasoja sataa lehmää kohti ja vasoja sataa aikuista kohti (kuva 4). Kaksi enimmäistä indeksiä kuvaavat naaraiden tuottokykyä. Kolmanteen, koko kannan vasatuottokykyä kuvaavaan lukuun vaikuttaa naaraiden tuottokyvyn lisäksi myös urosten osuus aikuiskannassa. Vasojen määrä sataa aikuista ja sataa lehmää kohden on vaihdellut pitkään samalla tasolla useimmissa piireissä. Sen sijaan kaksosprosentti on pidemmällä aikavälillä pienentynyt monissa riistanhoitopiireissä. Tämä kehitys näyttää nyt taittuneen useimmilla alueilla. Naaraiden tuottokyvyn aleneminen liittynee kannan pienentämisvaiheen korkeaan metsästyspaineeseen, jolloin myös vanhemmat kaksosvasoja synnyttävät naaraat joutuvat useammin saaliiksi.

Kuva 4. Hirven vasatuottoa kuvaavien tunnuslukujen vaihtelu riistanhoitpiireittäin vuosina 1995–2008.

 

Naaraiden ja urosten välinen lukusuhde on tärkeä kannan rakennetta kuvaava muuttuja. Pieni naarasylimäärä lisääntymisikäisten eläinten keskuudessa on tyypillistä hirvelle, mutta kovin suuret vinoumat sukupuolten lukusuhteessa voivat olla haitallisia myös vasatuoton kannalta. Useimmissa riistanhoitopiireissä voidaan havaita kaksosprosentin ja naaraiden ja urosten välisen lukusuhteen negatiivinen yhteys. Tämä viittaa siihen mahdollisuuteen, että monilla alueilla havaittavissa oleva kaksosprosentin lasku voi olla yhteydessä myös aikuiskannan naarasvoittoisuuden kasvuun. Etenkin eteläisen Suomen hirvikanta on pienentyessään muuttunut melko naarasvoittoiseksi (kuva 5). Tämäkin kehitys näyttää taittuneen useimmilla alueilla kannan tasaantuessa.

Kuva 5. Aikuisten hirvinaaraiden ja -urosten välisen lukusuhteen vaihtelu riistanhoitopiireittäin vuosina 1995–2008.

Jyrki Pusenius
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yliopistokatu 6
80100 Joensuu
Puh.  0400 529 865

Tulostettava versio