Majavalaskenta 2010

Koko majavakantamme on jo 9000 - 10 000, joista noin 2 000 on euroopanmajavia. Kanta on jonkin verran kasvanut edellisestä laskennasta, joka tehtiin vuonna 2007. Silloin kanta oli yli 8 000 majavaa.

Majava elinympäristössään. Kuva: Kaarina Kauhala

Vuoden 2010 laskennoissa löydettiin yhteensä 2 091 pesää. Kanta olisi tämän perusteella vain noin 5 900 majavaa (2.8*2091 eli yhdellä pesällä on arvioitu elävän keskimäärin 2.8 majavaa). Näistä lähes 2 000 olisi euroopanmajavia. Ilmoitettujen pesien lukumäärä kertoo kuitenkin pesien minimimäärän, koska kaikkia pesiä ei löydetä, eikä kaikilta alueilta saatu laskentatuloksia. Erityisen vaikeaa on laskea euroopanmajavan pesiä, koska ne ovat usein ojanpenkkaan kaivettuja onkaloita. Ne ovat paljon vaikeammin löydettävissä kuin kanadanmajavan (amerikanmajavan) tekemät kekopesät.

Edellisessä laskennassa vuonna 2007 löydettiin 2 547 pesää, ja kanta-arvio oli yli 7 000 majavaa, joista euroopanmajavia oli noin 1 800. Laskennan tehokkuus on kuitenkin vaihdellut: vuonna 2007 laskentaan osallistui 935 metsästysseuraa tai –seuruetta, kun taas vuonna 2010 laskentatulokset saatiin vain 725 seuran alueelta. Tämän vuoksi kanta-arviot eivät ole vertailukelpoiset. Sekä Etelä- että Pohjois-Savossa, jotka ovat parhaita majava-alueita, laskettiin vuonna 2010 huomattavasti vähemmän alueita kuin vuonna 2007. Toisaalta Pohjois-Karjalassa, jossa myös on tiheä majavakanta, ei tehty lainkaan laskentaa vuonna 2007.

Kannan kooksi vuonna 2010 saataisiin 9 000 majavaa, jos vuonna 2010 olisi laskettu yhtä monta aluetta kuin 2007, eikä piirien sisällä olisi ollut suurta vaihtelua majavatiheydessä (arvioon lisätty kuitenkin Pohjois-Karjalan majavat, joita ei laskettu 2007). Todellinen kanta voi olla tätäkin suurempi, koska näinkään arvioiden laskenta ei olisi ollut täysin kattava. Tuloksissa on paljon epätarkkuutta sen takia, että laskettujen alueiden määrä ja sijainti on vaihdellut eri laskentakertojen välillä.

Kanta näyttää kuitenkin kasvaneen noin 15 % vuodesta 2007, jolloin todellinen kanta oli luultavasti noin 8 000 majavaa (noin 7 000 majavaa + Pohjois-Karjalassa 800 - 1000). Kasvua on tapahtunut etenkin Savossa ja hieman myös Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla, kun taas Kainuun kanta on pienentynyt. Euroopanmajava on laajentanut elinaluettaan jonkin verran Satakunnassa.

Laskennoissa löydetyt majavien pesät vuonna 2010, niiden perusteella laskettu kanta-arvio 1 (2.8*pesien lukumäärä), kanta-arvio 2 (majavien lkm/alue 2010 * laskettujen alueiden lkm 2007) ja laskettujen alueiden (esim. metsästysseurat ja –seurueet) lukumäärä. Taulukosta puuttuvat ne riistakeskuksen alueet, joilla ei ollut majavia tai joista ei saatu laskentatuloksia.

Majavalaskenta tehdään kolmen vuoden välein

Majavien runsautta seurataan valtakunnallisesti kolmen vuoden välein tehtävin laskennoin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lähettää riistakeskuksille kyselyn, joka välitetään edelleen riistanhoitoyhdistyksien kautta metsästysseuroille ja hirviseurueille, jotka ilmoittavat asuttujen majavanpesien (keko-, penkka- ja sekapesät) lukumäärän alueellaan. Lisäksi metsästäjät kertovat näkemyksensä majavakannan muutoksesta ja majavien aiheuttamista tuhoista sekä majavien metsästyksestä oman seuransa alueella. Riistakeskukset keräävät tulokset ja lähettävät ne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Viimeisin laskenta tehtiin syksyllä 2010.

Majavan kekopesä. Kuva: Kaarina Kauhala

Lisätietoja:
erikoistutkija Kaarina Kauhala, puh. 020 575 1692, 0400 874 408, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Tulostettava versio