Metsäkanalinnut 2011

Kannat vahvistuivat edelleen

Metsäkanalinnut olivat selvinneet hyvin runsaslumisesta talvesta. Kesän pesimäolot olivat suotuisat, ja lintujen poikastupotto oli kauttaaltaan hyvä. Parhaiten mmenestyivät metso ja riekko, joiden kannat paikoin kaksikertaistuivat edellisvuodesta.

Kesän 2011 riistakolmiolaskennan aloitus oli viikonloppuna 23.–24.7. Virallista laskenta-aikaa oli heinäkuussa 8 päivää. Elokuun puolella oli mahdollista vaikuttaa asetuksen muotoiluun 20 päivää, eli tehollista laskenta-aikaa oli 28 päivää, johon jaksoon sisältyi viisi viikonloppua. Laskennan aikaistamisesta oli jo usean vuoden kokemus, joten järjestelyjen puolesta ei ollut vaikeuksia. Laskijoille lähetetyssä saatekirjeessä painotettiin aikaistetun laskennan merkitystä.

Heinäkuussa laskettiin 200 kolmiota

Laskijat näkivät vaikutusmahdollisuutensa uudessa asetusjärjestelyssä, ja kolmioita laskettiin tavallista enemmän jo heinäkuun aikana. Heinäkuussa laskettiin 204 kolmiota, mikä on kaksi kerta enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena. Laskenta-aineistoa kertyi niin ripeästi, että ensimmäiset alustavat tulokset voitiin julkistaa jo 5. elokuuta, jolloin käytettävissä oli yli 200 kolmion laskentatulokset. Tuloksia kertyi 10.8. mennessä yli 300 ja 15.8. mennessä 450. Kesällä 2011 laskettiin kaikkiaan 757 riistakolmiota. Eniten laskettiin kolmioita lauantaina 6. elokuuta, koko viikon 31 kertymä nousi 229 laskettuun riitakolmioon.

Enemmän kuin kaksi kolmannesta kolmiosta lasketaan useamman laskentaryhmän voimin. Noin 40% kolmioista lasketaan kolmen tai vielä useamman laskentaryhmän yhteistyönä. Kolmiota kohti laskijoita oli keskimäärin 6,3, ja kesän laskentaan osallistui yli 4700 henkilöä. Useimmiten riistakolmion laskennasta vastaa metsästysseura, mutta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa Metsähallitus osallistuu maastotyöhön kiitettävästi.

Laskettujen riistakolmioiden lukumäärät riistakeskusalueittain sekä laskentojen ajoittu- minen päivittäin kesällä 2011.

Nopea tulospalautus verkon kautta

Laskentatulosten palautusta RKTL:n kotisivujen kautta on harjoiteltu joitakin vuosia. Verkkopalautus on toimintona melko alkeellinen, ja käytössä usein takkuinen. Lomakkeen kömpelyys käy silti siedettäväksi, kun muistaa, että toteutuksesta ei ole ollut lainkaan kustannuksia. Tätä tuloskäsittelyä nopeuttavaa tapaa palautta tietoa käytettiin kiitettävän ahkeraan. Kesän 2011 metsäkanalintulaskennassa 143 laskijaa palautti tulokset verkon kautta, ja verkkopalautukset painottuivat voimakkaasti kauden alkuun. Yli puolet palautuksista saapui jo laskentapäivänä, ja 90 % kolmen päivän kuluessa. Postin kautta puolet tuloksista palautui neljässä päivässä, ja 90 % raja rikkoutui vasta yhdessätoista päivässä.

Viive laskenta- ja tulostenpalautuspävän välillä verkko- ja postipalautuksissa kesän 2011 riistakolmiolaskennassa. Yli puolet verkkopalautuksista saatiin laskentapäivänä. Postin kautta samaan tarvittiin neljä arkipäivää.

Riistakolmiolaskenta on arvossaan seurantajärjestelmänä. Maastotyö on usein raskasta, etenkin kun kolmion koko 12 km:n linja jää yhden ryhmän laskettavaksi. Enimmillään kolmion kiertämiseen voi kulua yli 10 tuntia, joskin helpommassa maastossa selviää ripeästi kulkien alle viidessä tunnissa. Silti työmäärän jakaminen usealle ryhmälle on hyvä ajatus. Yhden kolmiosivun kulkeminen onnistuu helposti parissa tunnissa, jolloin työmäärä miestä kohti jää kohtuulliseksi. Riistakolmioiden arvostusta kuvaa hyvin se, että monet riistapäälliköt, Suomen riistakeskuksen johtaja ja RKTL:n ylijohtaja osallistuivat laskentaan.

Koko järjestelmän perustan muodostavat kuitenkin ne tuhannet metsästäjät, jotka vuodesta toiseen laskevat lintuja. Heidän kanssaan on ilo tehdä yhteistyötä, ja heille kuuluu kiitos!

Kanalintukantojen nousuvire jatkui

Metsäkanalintukannat vahvistuivat huomattavasti vuoden takaisesta. Kahden suotuisan vuoden jälkeen lintutiheydet ovat lähes kaksinkertaistuneet maassamme. Alueiden ja lajien välillä on toki eroja. Yleispiirteisesti Pohjois- ja Länsi-Suomessa myönteinen kehitys edellisvuodesta on ollut vahva, mutta Itä- ja Kaakkois-Suomessa lintutiheydet ovat edellisvuoden tasossa tai jopa hieman alhaisempia. Etelä- ja Keski-Suomessa länsi-itä-suuntainen rajalinja kannankehitysalueissa on suurin piirtein Päijänteen suuntainen.

Mennyt talvi oli edellisvuoden tapaan kanalinnuille ilmeisen suotuisa. Lunta oli runsaasti ja pakkasjaksot pitkiä. Lintujen säilyvyys talven yli – mittarina tämän vuoden aikuislintujen osuus viimevuotisesta kokonaismäärästä – oli riistakolmioiden historian parhaita. Se oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten todettu ennätyssäilyvyys, mutta silti parempi kuin keskimäärin. Ainekset hyvälle kannankehitykselle olivat siis olemassa. Erityisesti Pohjois- ja Länsi-Suomi-Suomessa säilyvyys oli poikkeuksellisen hyvä.

Lisääntyminen onnistui

Kesä oli niin ikään kanalintujen lisääntymiselle suotuisa. Tästä kertoo poikaslintujen osuus: se oli koko maan keskiarvoina metsolla 48 %, teerellä 57 %, pyyllä 49 % ja riekolla 65 %;kaikki lukemat ovat kolmiolaskentahistorian korkeimpia. Kevät oli oloiltaan edullinen, kylmiä ja sateisia jaksoja alku- ja keskikesällä – jotka ovat lintupoikasille kriittisiä aikoja – ei ollut. Pesimämenestykseen on arvatenkin vaikuttanut myös pienjyrsijöiden runsaus. Melkein koko maassa myyräkannat olivat huipussa, ja tämä varmasti on vaikuttanut kanalintujen pesimämenestykseen. Kun pienjyrsijöitä on runsaasti, monet petolajit keskittyvät niihin ja maassa pesivien lintujen pesät ja poikueet saavat olla rauhassa. Oma lukunsa on tunturisopulin massaesiintyminen Ylä-Lapissa, mutta sen vaikutus riekkoon ei näyttäydy kolmioaineistossa. Ylä-Lapin kanakoirakoiralaskennat tulevat paremmin näyttämään, miten riekkotilanne pohjoisimpien kuntien alueella on kehittynyt.

Pekka Helle
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Tutkijantie 2 E
90570 Oulu

Marcus Wikman
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 2
00791 Helsinki

Tulostettava versio