Suurpedot 2010 Lukumäärä ja lisääntyminenArviot suurpetojen vähimmäisrunsaudesta ja lisääntymistuloksesta pohjautuvat suurelta osin petoyhdyshenkilöiden antamiin havaintoihin. Petoyhdyshenkilöiden lukumäärä on kasvanut ollen nyt noin 1600 henkilöä. Suurpetohavaintojen lisäksi täydentävää ja tukevaa aineistoa saadaan erillislaskennoista, tutkimuslaitoksen omista maastotöistä ja hirvihavaintokorttien petohavainnoista.
 |
| Kuva: Ilpo Kojola |
Suurpetohavaintojen lukumäärän kasvu on edelleen havaittavissa verrattuna edellisiin vuosiin. Vuonna 2010 tehtiin kaikkiaan 46 320 havaintoa, mikä on noin 27 % enemmän verrattuna vuoden 2009 ja 42 % enemmän verrattuna 2008 havaintomääriin. Havaintomäärän kasvua ei voitane selittää pelkästään suurpetojen lukumäärän muutoksilla, vaan yleinen kiinnostus suurpetoihin, petoyhdysmiesten motivaation ja tietämyksen kasvaminen sekä sähköisen havaintojärjestelmä ”Tassun” käyttäminen ovat yhdessä vaikuttaneet havaintomäärän nousuun. Havaintomäärän kasvu on suurinta ilveksen kohdalla;ilveshavaintojen osuus koko havaintomäärästä on yli kaksi kolmasosaa. Ahma- sekä karhuhavaintojen lukumäärät ovat lisääntyneet jonkin verran, susihavaintojen lukumäärä sen sijaan on pienentynyt jo kolmena perättäisenä vuotta.
Lukumääräarviot pohjautuvat havaintojen sijaintitietoihin ja elinpiirejä koskeviin aikaisempiin aineistoihin, mutta kannan arvioinnissa tärkeimpiä tietoja ovat pentuehavainnot. Suden osalta kartoitetaan myös reviirille asettuneiden, mutta ei vielä lisääntyvien parien esiintymistä. Ahmapentueista saadaan toistaiseksi vain vähän havaintoja suhteessa ahmahavaintojen kokonaismäärään. Metsähallituksen reittilaskennat tunturialueella ovat tärkeä osa ahmakannan seurantaa.
Samuli Heikkinen ja Ilpo Kojola
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 413
90014 Oulun yliopisto
 Tulostettava versio
|
