Kainuun susilaskenta 2007

Maaliskuinen laskenta onnistui hyvin

Kainuussa maaliskuun alussa toteutettuun susilaskentaan osallistui tuhatkunta metsästäjää. Laskenta suoritettiin lyhyenlaisen ennakkovalmistelun jälkeen ja onnistui kiireellisestä aikataulusta ja massiivisuudestaan huolimatta erinomaisesti.

Kainuun susilaskennassa havaitut sudet

Ruotsissa kehitetyn laskentamenetelmän ideana oli susien jäljittäminen niin, että jäljentekijöiden määrä saadaan perustellusti arvioitua ja päällekkäiset, eli useat samoista yksilöitä tehdyt havainnot eliminoitua. Laskenta tulisi suorittaa mieluiten kaksi vuorokautta edellisen lumisateen jälkeen. Tämä ennakkoehto toteutui ja muutenkin maastolaskentaa hellivät lähes optimaaliset olosuhteet.

Susia 55 – 62 yksilöä

Maastolaskennassa löytyi 55 – 62 sutta. Laskentatulokseen vaikuttavat susien liikkeet hallinnollisten rajojen yli. Sudet eivät valtakunnanrajoja tai maakuntarajoja kunnioita, minkä takia susien määrä yksittäisen maakunnan alueella vaihtelee viikosta toiseen. Esimerkkinä on Sotkamon eteläosissa viihtyvä neljän suden lauma, joka oli laskentapäivänä Pohjois-Savon puolella.

Laskennan tulos oli kohtalaisen hyvin linjassa ennen laskentaa tekemämme arvion kanssa. RKTL arvioi helmikuussa riistanhoitopiireille lähettämässään raportissa Kainuun susikannan olevan 70 – 75 yksilöä. Ennakkoon arvioitiin Kainuun susien keskittyvän Kuhmoon (30 – 35 yksilöä) ja Sotkamoon (14 – 15 sutta).

Sen sijaan syyskesällä 2006 tehty arvio Kainuun susikannasta (60 – 67 yksilöä) oli jonkin verran alakantissa, koska piirin alueella oli talven mittaan tapettu pyyntiluvilla yhteensä 13 sutta. Syyskesän pentuelaskentaan onkin panostettava erityisellä tarmolla, jotta susikiintiöistä päättävä Maa- ja metsätalousministeriö saa mahdollisimman luotettavan ja ajantasaisen tiedon susikannan tilasta ennen pyyntikauden alkua. Tehtävä on melkoisen epäkiitollinen viime vuoden kaltaisissa olosuhteissa, kun kuivan kesän kovettamilla metsäteillä eivät jäljet erotu kuin sattumalta. Tällaisessa aktiivisen petoyhdyshenkilöverkoston merkitys korostuu.

Kevättalvinen susilaskenta voi antaa osviittaa jo tulevan kesän susipentueiden määrästä, jos laskennan yhteydessä on tilaisuus kulkea jälkiä niin pitkään, että voidaan nähdä onko naaras ”tiputteleva” vai ei. Tämä näkökohta puolustaa laskennan järjestämistä kevättalvella ruotsalaisen esimerkin mukaisella tavalla. Kevättalvella on lumiolojen puolesta myös mahdollista liikkua moottorikelkalla, mikä tekee jäljentekijöiden määrän selvittämisen nopeammaksi kuin esimerkiksi ensilumilla, jolloin takajälkeen jouduttaisiin kulkemaan jalkapatikassa. Loppusyksyä puolustaa ajankohtana pyyntikauden alkaminen ja mahdollinen tarve saada mahdollisimman ajankohtaista tietoa susien esiintymisestä.

Eräs laskennan oppeja oli susilauman koon hetkittäinen vaihtelu, joka helposti johtaa virhearvioihin. Esimerkiksi Etelä-Kuhmossa elelevä laumassa liikkui välillä neljä, välillä viisi yksilöä. Jostain syystä yksi laumaan kuulunut susi kierteli välillä omilla teillään.

Petoyhdyshenkilöiden toistuvasti korostama seikka, jälkien tarkastamisen merkitys, tuli myös esiin Kainuun susilaskennassa. Vaikka olosuhteet Kainuun laskentapäivänä olivat muutoin loistavat, pehmeä lumi teki jälkien tunnistamisesta tavanomaista hankalampaa. Suden jälkinä ilmoitetuista ja tarkastetuista 39 jäljestä oli suden jälkiä runsas puolet (22), loput ilvesten tai koirien tekemiä.

Sudet keskittyivät Kuhmoon

Kuhmosta löytyi 32 sutta. Kuhmossa on viisi, lähes kokonaan Suomen puolella sijaitsevaa laumareviiriä. Lähellä itärajaa oli liikuskellut kolmen suden parttio. Koillisosasta pitäjää löytyi lisäksi kaksikko, jotka olivat mitä ilmeisimmin nuoria, alueella liikkuvasta laumasta eroon jättäytyneitä eläimiä. Näiden eläinten ei todettu harrastavan reviiriä hallitseville aikuisille ominaista reviirin merkitsemistä. Yksinään liikuskelevia susia tavattiin kolme. Sotkamosta löytyi vähintään 11 sutta. Sotkamon susikanta saattoi olla laskentapäivänä kolme yksilöä mainittua vähimmäismäärää suurempi, sillä Hiidenportin tuntumassa tavattiin kuuden suden lauman lisäksi kahden ja yksittäisen suden jäljet. Näiden susien kuulumista tai kuulumattomuutta mainittuun susilaumaan ei ollut RKTL:n toimesta mahdollista tuoreeltaan selvittää, sillä tällä alueella tarkastuksista vastaava tutkimusapulainen sairastui pahimmoilleen juuri laskentapäivänä. Kainuuta koskevan kokonaisarvion haarukka (55 – 62) ottaa huomioon mainitun epävarmuuden.

Piirin länsiosassa Vuolijoella tavattiin kolmen suden lauma ja yksinään kuljeskellut eläin. Idempänä Vuolijoen ja Kajaanin rajalla tavattiin kaksi sutta. Tämä parivaljakko on elellyt alueella jo pitempään ja on mitä ilmeisimmin reviirilleen asettunut pariskunta. Kajaanin puolella tavattiin myös susikaksikko ja sen lisäksi yksinään liikuskellut eläin. Poronhoitoalueen puolella tavattiin kolme yksilöä, pariskunta Hyrynsalmen ja Puolangan välisen rajan tuntumassa ja Suomussalmella yksinään elelevä susi.

Ilveskanta on runsastunut

Laskennan yhteydessä tavattiin arviolta 14 ilvespentuetta. Tämän pentuemäärän perusteella Kainuun ilveskanta olisi noin 80 – 90 yksilöä. Määrä noussee yli sataan eläimeen ennen ensi talvea. Ilvesten lukumäärä oli jonkun verran suurempi kuin on arvioitu petoyhdyshenkilöiden kirjaaman aineiston pohjalta. Kanta oli tiheimmillään Paltamossa.

Kiitokset

Lämmin kiitos Kainuun riistanhoitopiirille, riistanhoitoyhdistyksille, laskijoille ja tarkastajille hyvän yhteistyön merkeissä sujuneesta susilaskennasta.

Erikoistutkija Ilpo Kojola, puh. 020 575 1411
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Tutkijantie 2 E
90570 Oulu

Tulostettava versio