Suurpetohavainnot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu lähes 2000 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen. Lisäksi suurpetojen runsauden arviointiin saadaan täydentävää tietoa omien tutkimushankkeiden tuloksena.

Karhukannan koon luotettava arvioiminen on hyvin vaikea tehtävä, jossa eri tietolähteistä on koottava kuva karhujen lukumäärästä. Kuva: Ilpo Kojola

Kanta-arvioissa keskitytään pääasiassa pentuehavaintoihin, sillä pentujen seuraamat naaraat liikkuvat suppeilla alueilla. Pentuenhavainnoista tehdään arvio erillisten pentueiden lukumäärästä ottaen huomioon tiedot pentueiden liikkuvuudesta ja elinpiireistä, etäisyydet pentuehavaintojen välillä, naapurihavaintojen päivämäärä, havaittu pentujen lukumäärä sekä sulan veden aikana mahdolliset vesistöesteet naapurihavaintojen välillä. Havaittujen pentueiden lukumäärästä voidaan eri kertoimin arvioida kantojen kokoa, esimerksi karhu- ja susikannan kokonaisyksilömäärä on noin kymmenkertainen erillisen pentuiden määrään verrattuna.

Muita kannanseurannassa käytettäviä aineistoja ovat hirvihavaintokortteihin kirjattavat petohavainnot, riistakolmiolaskentojen petohavainnot, metsästäjien ja luontoharrastajien kanssa yhdessä tehtävät erillislaskennat ja satelliittiseurannat.

Tulostettava versio