Suurpetojen runsauden seuranta SuurpetohavainnotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1600 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen. Lisäksi suurpetojen runsauden arviointiin saadaan täydentävää tietoa omien tutkimushankkeiden tuloksena.
 |
Karhukannan koon luotettava arvioiminen on hyvin vaikea tehtävä, jossa eri tieto-
lähteistä on koottava kuva karhujen lukumäärästä. Kuva: Ilpo Kojola |
Suurpetohavintojen määrä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2010 petoyhdyshenkilöt kirjasivat jo yli 46 000 havaintoa. Havainnot tallennetaan havainnontekopaikan ilmaisevin koordinaattitiedoin, jotka saadaan petoyhdyshenkilöiden lähettämistä karttakopoista.
Kanta-arvioissa keskitytään pääasiassa pentuehavaintoihin, sillä pentujen seuraamat naaraat liikkuvat suppeilla alueilla. Pentuenhavainnoista tehdään arvio erillisten pentueiden lukumäärästä ottaen huomioon tiedot pentueiden liikkuvuudesta ja elinpiireistä, etäisyydet pentuehavaintojen välillä, naapurihavaintojen päivämäärä, havaittu pentujen lukumäärä sekä sulan veden aikana mahdolliset vesistöesteet naapurihavaintojen välillä.
Karhu- ja susikannan kokonaisyksilömäärä on noin kymmenkertainen erillisen pentuiden määrään verrattuna. Ilveksellä ja ahmalla vastaava kerroin on kuusi.
Muita kannanseurannassa käytettäviä aineistoja ovat hirvihavaintokortteihin kirjattavat petohavainnot, riistakolmiolaskentojen petohavainnot sekä erillislaskennat.
Lataa allaolevasta linkista petoyhdyshenkilöiden ilmoittamien suurpetohavaintojen kappalemääräinen jakautuminen eri riistanhoitopiireissä ja suurpetojen lajikohtaisten havaintojen lukumäärät. Vuonna 1998 ilmoitettiin lisäksi 348 havaintoa meri- ja maakotkasta.
Tiedot vuosilta 1998-2010 on ladattavissa oheisesta linkistä täältä.
Taulukko 1. Petoyhdyshenkilöiden keräämät riistanhoitopiiri kohtaiset tiedot karttatulosteina. Kartta ei sisällä havainnon laatua vaan pelkästään lajimäärityksen ja paikan.
Pentuehavainnot
Suurpetohavaintojen perusteella voidaan pentuekartat laatia ilvekselle ja karhulle. Pentuekarttojen tarkoituksena on osoittaa lajin esiintymisen ydinalueita ja antaa työkalu kannan koon tarkempaan määrittämiseen. Laaditut kartat sisältävät käsittelemätöntä alkuperäisaineistoa.
Pentuehavainnot ovat koottuna kolmelle karttalehdelle. Pohjois-Suomen karttalehdelle kuuluvat Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirit. Itä-Suomen karttalehdelle kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymen riistahoitopiirit. Länsi-Suomen karttalehdelle kuuluvat Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Ruotsalaisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit.
Samuli Heikkinen
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Tutkijantie 2 E, 90570 Oulu
Puhelin: 0205 751 873
etunimi.sukunimi@rktl.fi
 Tulostettava versio
|
