Competition between hatchery-raised and wild brown trout Salmo trutta in enclosures – do hatchery releases have negative effects on wild populations?

Competition between hatchery-raised and wild brown trout Salmo trutta in enclosures – do hatchery releases have negative effects on wild populations?

doi-link: 10.1111/j.1600-0633.2008.00343.x
Vehanen, T., Huusko, A., Hokki, R.
Ecology of Freshwater Fish (2009) 18, 261–268.
Julkaisuvuosi: 2009

Taimenen luonnon- ja laitospoikasten kesken kilpailua onko jokiin vapautetuilla laitoskaloilla negatiivinen vaikutus luonnonkantoihin?

Kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja lohikalojen poikasia käytetään lisäämään kalastajien saaliita ja tukemaan heikentyneitä luonnonkantoja. Luonnon- ja laitospoikasten välillä on kuitenkin eroja niin käyttäytymisessä, morfologiassa kuin fysiologiassakin. Eroavaisuudet johtuvat laitosympäristön erilaisuudesta luonnonympäristöön verrattuna, sekä laitoskierron aikana perimässä tapahtuneista mahdollisista muutoksista. Laitospoikasia luonnonjokiin vapautettaessa ne kilpailevat luonnonpoikasten kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa laitospoikasten on havaittu esimerkiksi olevan aggressiivisempia kuin luonnonkalat ja yleensä ne saavat myös etua suuremmasta koostaan. Luonnossa olosuhteet kuitenkin poikkeavat suuresti laitosolosuhteista. Näin ollen ominaispiirteet ja käyttäytymismallit jotka yleistyvät laitosolosuhteissa, voivat olla jopa haitallisia luonnossa.

Tässä työssä vertailimme perimältään samankaltaisten Kuusinkijoen taimenenpoikasten laitoskasvatettujen poikasten (emot luonnosta) ja Kuusinkijoesta pyydettyjen luonnonpoikasten kasvua ja ravinnonkäyttöä. Yhteensä 12 häkkiä (160*80*70 cm) sijoitettiin luonnonjokeen. Kuhunkin häkkiin rakennettiin luonnonmukainen pohjarakenne. Häkeissä Pit-merkityt poikaset sijoitettiin asetelman mukaisesti joko niin, että yhdessä häkissä oli (1) pelkästään luonnonkaloja, (2) pelkästään laitoskaloja, tai (3) sama tiheys molempia. Ravinnonkäyttöä seurattiin mahapumppausmenetelmällä. Luonnon kalat alkoivat käyttää luonnonravintoa heti kokeen aloittamisen jälkeen ja kasvoivat nopeammin kuin laitoskalat. Luonnonpoikaset söivät vähemmän ja kasvoivat hitaammin kuin laitoskaloja oli samassa häkissä. Kun luonnonkalat ja laitospoikaset olivat yhdessä, laitoskalat alkoivat käyttää luonnonravintoa nopeammin kuin pelkästään laitoskaloja sisältävässä yhteisössä. Luonnonkalojen läsnä ollessa laitoskalat myös söivät enemmän ja menettivät vähemmän painoaan. Tämä on ensimmäinen kirjallisuudessa esitetty työ jossa osoitetaan laitoskalojen hyötyvän luonnonkalojen läsnäolosta luonnonmukaista jäljittelevässä monimutkaisessa ympäristössä. Mekanismina lienee oppiminen luonnonkaloilta, mutta tätä tulee jatkossa selvittää tarkemmin. Luonnonkalojen läsnäololla oli olevan positiivinen vaikutus laitoskalojen ravinnon käyttöön, mikä voi heijastua parempana eloonjääntinä istutuksen jälkeen. Laitoskaloilla voi kuitenkin olla negatiivisia vaikutuksia luonnonpoikasten ravinnonkäyttöön ja kasvuun, ja niiden käytössä luonnonkantojen tukemiseen tuleekin olla varovainen.

Teppo Vehanen, RKTL  etunimi.sukunimi@rktl.fi