Management measures and fishers' commitment to sustainable exploitation: a case study of Atlantic salmon fisheries in the Baltic Sea.

Säätelykeinot ja kalastajien sitoutuminen kalavarojen kestävään hyödyntämiseen: esimerkkinä Itämeren lohen kalastus

Kalastuksen säätely vaikuttaa kalakantoihin epäsuorasti ihmistoiminnan ja siinä tapahtuvien muutosten kautta. Siksi kalastajien sitoutuminen kalavarojen kestävyyden tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi suunniteltuihin toimenpiteisiin on tärkeää ja toimenpiteitä suunniteltaessa heidän näkemyksensä tulee huomioida. Jos kalastajat ovat sitoutuneita, todennäköisyys tavoitteiden saavuttamiseen kasvaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kalastajien sitoutumista Itämeren kansainvälisen kalastuskomission (IBSFC) perustaman Salmon Action Plan-ohjelman (1997-2007) tavoitteisiin. SAP-ohjelman tavoitteena Suomessa oli vahvistaa olemassa olevia lohikantoja (Tornionjoki, Simojoki) ja kotiuttaa lohi jokiin, joista se oli hävinnyt (Kuivajoki, Kiiminkijoki, Pyhäjoki). Sitoutumisella tarkoitettiin johdonmukaista käyttäytymistä tavalla, joka tukee lohikantojen vahvistumista. Tämä edellyttää uskoa hankkeeseen ja omakohtaista arviota siitä, että pitkällä aikavälillä koituvat hyödyt ylittävät lyhyen aikavälin kustannukset. Tutkimuksessa selvitettiin 1) mitkä tekijät vaikuttavat kalastajien sitoutumiseen, 2) missä määrin ne vaikuttavat, 3) miten sitoutumista voitaisiin parantaa sekä 4) mikä on sitoutumisen vaikutus saaliiseen. Aineistonkeruumenetelminä olivat teemahaastattelut (N = 40), postikysely (N = 1000, vastausprosentti 33) ja osallistuva havainnointi. Aineistoa analysoitiin Bayes-uskomusverkkomallinnuksen avulla.

Tutkimuksen mukaan sitoutumista määrittää kalastajien lohikantoihin ja lohijokiin liittyvä tieto, luottamus muihin toimijoihin ja oikeudenmukaisen kohtelun tunne kalastusasioissa. Tärkein tekijä on taloudellinen riippuvuus kalastuksesta: mitä suurempi osuus kalastuksella on kalastajan kokonaisansiotuloista, sitä vaikeampaa on sitoutuminen ja sitä pienempi sitoutumisen vaikutus saaliiseen. Tutkimus osoitti, että sitoutumista voitaisiin lisätä säännöllisen tiedottamisen ja vuorovaikutuksen sekä oikean kalastuksensäätelymenetelmän valinnan avulla siten, että mikään ryhmä ei kokisi tulevansa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti

Bayes-mallit mahdollistavat eri tieteenaloilta tulevan todennäköisyyksinä ilmaistun informaation yhdistämisen. Kun sitoutumista kuvaava Bayes-verkko yhdistetään lohikantojen dynamiikkaa mallintavaan verkkoon, voidaan tarkastella sitoutumisen muutosten vaikutusta saaliisiin ja saalismuutosten vaikutusta kalakantoihin.