Survival of reared Atlantic salmon and sea trout in relation to marine conditions of smolt year in the Baltic Sea

doi-link: 10.1016/j.fishres.2006.03.026
Kallio-Nyberg, Irma; Jutila, Eero; Jokikokko, Erkki; Saloniemi, Irma
Fisheries Research 80(2-3):295–304.
survival, Atlantic salmon, Salmo salar, release, trap-net, selective harvesting
Julkaisuvuosi: 2006

Lohen ja meritaimenen eloonjäänti vaihtelee samankaltaisesti

Lohen ja meritaimenen merkittyjen ja istutettujen vaelluspoikasten selviämistä kalastuskokoiseksi tutkittiin suhteessa ympäristötekijöihin Perämerelle istutetuista poikasista. Saaliskalojen, nuorten silakoiden, kuoreen ja muikun runsas vuosiluokka Perämerellä edisti lohen ja meritaimenen eloonjääntiä. Lisäksi istutuspituuden lisäys nosti eloonjääntiä. Meriveden pintalämpötila vaikutti epäsuorasti saaliskalojen runsauden kautta lohikalojen selviämiseen istutusvuonna, sillä esimerkiksi kuore- ja muikkurunsaudet vaikuttivat eloonjääntiin vain lämpötilan kautta. Meritaimenen eloonjäänti kasvoi hyvin nopeasti suhteessa istutuspituuteen, kun 0+ silakkaa oli niukasti istutusvuonna, mutta jos nuorta silakkaa oli runsaasti, pienet ja suuret viljelypoikaset pärjäsivät meressä yhtä hyvin (Kuva 1). Sekä lohi- että meritaimenkantojen palautustulos aleni vuodesta 1970 vuoteen 2001 (Kuva 2). Iijoen ja Montan meritaimenen sekä Iijoen ja Montan lohen vuosittaiset palautusprosentit vaihtelivat tilastollisesti samankaltaisesti. Lisäksi Oulujoen suuhun istutettujen Montan lohen ja taimenen istutustulos vaihtelivat samankaltaisesti. Lohen ja meritaimenen istutustulos laski siitä huolimatta, että vuosi vuodelta on istutettu yhä suurempia poikasia (Kuva 2). Saaliskalarunsaudet ja veden lämpötila selittivät vuosittaista eloonjäännin vaihtelua, mutta ne eivät selittäneet pitkän aikavälin eloonjäännin laskua. Myös Pohjois-Atlantin lohen eloonjäänti on laskenut ko. vuosina. Alentuneen eloonjäännin on oletettu liittyvän ilmastomuutoksiin.

Tutkimus perustui Carlin-merkki palautuksiin 240 lohen ja 128 meritaimenen merkintäerästä, joista 133 + 64 oli istutettu Iijoen suuhun ja 107 + 64 oli istutettu Oulujoen suuhun vuosina 1970 - 2001. Oulujoen edustalle oli istutettu sekä Montan että Iijoen taimenta. Kaikki tutkitut kannat olivat emokalaviljelyn varassa. Lisäksi oli tietoa saaliskalojen runsauksista ja pintaveden lämpötilasta istutusvuonna.

Kuva 1. Taimenen eloonjäänti suhteessa istutuspituuteen ja silakkarunsauteen Perämerellä istutusvuonna. Silakkarunsaustasot: 1 = vähän silakkaa; 7 = paljon silakkaa.

 

Kuva 2a. Merkittyjen ja vapautettujen Iijoen (o) ja Montan (●) lohiryhmien keskimääräinen smolttipituus ja merkkien palautusprosentti vuosina 1970-2001

 

Kuva 2b. Iijokisuuhun vapautettujen Iijoen meritaimenten vaelluspoikasten keskimääräinen pituus ja palatusprosentti (o) sekä Oulujokisuuhun vapautettujen Montan (●) ja Iijoen (x) meritaimenten vaelluspoikasten pituus ja palautusprosentti (b).

 

PDF–tiedosto »