Ungulates and their management in Finland

Läs mer –>Vesa Ruusila, Ilpo Kojola
European ungulates and their management in the 21st century
Ungulates, management
Julkaisuvuosi: 2010

Sorkkaeläinten kannanhoito Suomessa

Kirjoittajat ovat laatineet Suomea koskevan osuuden Euroopan sorkkaeläimiä ja niiden kannanhoitoa käsittelevään teokseen. Meikäläinen sorkkaeläimistö on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhoja ja uusia lajeja. Alkuperäisiä lajeja on neljä, joista vain hirvi on ollut läsnä koko jääkauden väistymistä seuranneen aikakauden. Hirvikantamme on ollut historian saatossa vaarassa hävitä sukupuuttoon useampaan kertaan, mutta on viime vuosikymmeninä voimakkaasti runsastunut ja vakiinnuttanut asemansa Suomen tärkeimpänä riistaeläimenä.

Metsäpeura ja metsäkauris katosivat välillä sukupuuttoon, mutta ovat sittemmin palanneet Suomen eläimistöön. Villisika on levittäytymässä meille ennen kaikkea Karjalan kannaksen suunnalta. Vieraslajeista valkohäntäpeura tavataan paikoin Lounais-Suomessa erittäin tiheänä kantana. Kuusipeura- ja mufloniesiintymät ovat pienialaisia mutta pysyviä.

Talvisella lisäruokinnalla lienee huomattava merkitys vieraslajien ja metsäkauriin selviytymiselle. Kannanhoidon suurimpia haasteita ovat runsaan hirvikannan aiheuttamat metsä- ja liikennevahingot sekä alueellisesti sopivan hirvitiheyden löytäminen hirven aiheuttamien vahinkojen ja siitä saatavan hyödyn välille.

Suomi on ainoa kirjassa läpi käydystä 27 Euroopan maasta, jossa esiintyy metsäpeuraa. Metsäpeuran tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä yhtä ruusuiselta kuin kymmenkunta vuotta sitten, sillä Kainuussa kanta on vahvasti taantunut eikä Keski-Suomen populaatio ole kasvanut odotetusti. Yksi syy lienee suurpetokantojen vahvistuminen. Tiheällä valkohäntäpeurakannalla saattaa hirven tapaan olla vaikutuksia metsäkasvillisuuteen, mutta niitä ei ole mainittavasti tutkittu.