Poronlihan tuotannon ja markkinoiden kehittäminen Porotalous on pohjoisen alueen elinkeino, jolla on taloudellista, sosiaalista ja maaseudun työllisyyteen liittyvää merkitystä poronhoitoalueella. Suomessa poronhoito ei ole sidottu saamelaisuuteen, kuten muissa Pohjoismaissa.
Poronhoidolle maksetaan julkisista varoista tukia ja avustuksia. Tukiperusteet ja tuen määrät vaihtelevat Pohjoismaissa huomattavasti. Suomen ja Ruotsin poronhoidon tuet noudattavat EU-säännöksiä. Norjaa EU-säännökset eivät koske, vaan se voi asettaa omia porotaloutta tukevia kauppapoliittisia toimenpiteitä.
Suomessa porotalousyritysten heikko kannattavuus on yksi suurimmista tämänhetkisistä haasteista. Porotalousyritykset ovat kuitenkin hyvin erilaisia keskenään;on erittäin hyvin ja heikommin menestyviä. Monet yritykset ovat myös monialaisia, eli niillä harjoitetaan poronhoidon lisäksi myös muuta toimintaa.
Poronlihanjalostus on Suomessa hyvin keskittynyttä. Poronlihaa ostavia ja jalostavia yrityksiä on lukumääräisesti paljon suhteessa vuotuiseen poronlihamäärään, mutta suurin osa niistä on pieniä.
Hankkeen tavoitteet
Poronhoidon tuet ja avustukset
Tavoitteena on selvittää Suomen, Ruotsin ja Norjan tärkeimmät poronhoitoa ja poronlihamarkkinoita tukevat toimenpiteet. Lisäksi selvitetään tukitoimenpiteiden ja avustusten vaikutuksia poroelinkeinoon ja poronlihanmarkkinoihin.
Poronlihatuotannon sopimuskäytännöt
Tavoitteena on tunnistaa poronlihan tarjontaketjun keskeiset ongelmat lihantuottajien näkökulmasta. Tavoitteena on tarkastella poronlihaketjun vertikaalisen koordinaation merkitystä ja mahdollista laajuutta. Tutkimuksessa mallinnetaan informaation ja yhteistoiminnan vaikutuksia koko tarjontaketjun tehokkuuteen.
Menestyneiden porotalousyritysten ominaispiirteet
Tavoitteena on parantaa porotalousyritysten toimintamahdollisuuksia selvittämällä yritysten taloudellista tulosta parantavia tekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmänä on taloudellisesti hyvin menestyneiden yritysten ryhmä, jota verrataan heikommin menestyneisiin yrityksiin.
Tulokset
Tukipolitiikat ovat Pohjoismaissa monivaiheisen kehityksen tulosta, ja tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen on jo lähtökohdiltaan vaikeaa. Maiden soveltamat erilaiset tuki-instrumentit ovat johtaneet epätäydellisesti toimivilla markkinoilla maiden välisen kaupan vääristymiseen. Markkinoiden toiminta perustuu pieniin, osittain yhtenäistyneisiin, kansallisiin markkinoihin, joissa tuottajahintojen eroista huolimatta hinnanmuodostus on yhtenäistä.
Suomessa porotalouden kannattavuus on säilynyt heikkona. Porotalousyrittäjien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Heikosti kannattavien yritysten ongelmana ovat korkeat eloporokohtaiset tuotantokustannukset. Menestyvien porotalousyritysten kriittisenä tekijänä voidaan pitää osaamisen kehittämistä.
Poronlihan sopimustuotannon mallinnustulosten mukaan poronlihan tuottajahinta voisi nousta ilman, että olisi kovin suuria paineita poronlihan tai sen substituuttituotteiden tuonnille. Poronlihan tuottajat voisivat parantaa markkina-asemaansa strategisen liittoutuman avulla.
Porotalouden tuet ja korvaukset (esitelmä, pdf)
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa (esitelmä, pdf)
Porotalous ja tukipolitiikan vaihtoehdot (esitelmä, pdf)
Vastaava tutkija
Kaija Saarni
Muut tutkijat / asiantuntijat
RKTL: Mauri Nieminen, Leena Forsman ja Markus Kankainen
MTT Taloustutkimus: Leena Rantamäki-Lahtinen, Jussi Tuomisto ja Jukka Tauriainen
Yhteistyötahot / rahoittajat
MTT taloustutkimus vastaa poronlihan sopimuskäytäntöihin ja porotalousyritysten ominaispiirteisiin liittyvästä tutkimuksesta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastaa porotalouden tukiin kohdistuvasta tutkimuksesta.
Tutkimukselle on myönnetty avustusta maa- ja metsätalousministeriön Maatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA)
Hankkeen kesto
1.6. 2008 – 30.10. 2010
 Tulostettava versio
|
