Aquabest Kalan kysyntään ei enää pystytä vastaamaan kalastamalla, sillä suuri osa valtamerten kalakannoista on jo ylikalastettu. Vesiviljely on ollut maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon ala viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Itämeren alueella vesiviljelyn kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtä suotuisaa kuin maailmanlaajuisesti. Vesiviljelyn kehittäminen on täälläkin mahdollista, kun tuotanto on taloudellisesti, teknologisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää. Aquabest on EU:n Itämeriohjelman rahoittama hanke, jota RKTL koordinoi. Hankkeessa on 14 partneria kahdeksasta maasta.
Hankkeen tavoitteet
Aquabest hakee ratkaisumalleja ongelmiin, jotka vaikuttavat merkittävästi Itämeren alueen vesiviljelyn kehitysmahdollisuuksiin. Ravinteiden kierrätyksen ja poiston uusilla sovelluksilla pyritään siihen, että vesiviljely on aikaa myöten kuormitusneutraali ja poistaa merestä ravinteita ainakin saman minkä tuottaa. Tähän voidaan päästä mm. kalojen ja simpukoiden kasvatuksen sekä rehukalan pyynnin yhdistämisellä samoilla merialueilla.
Toinen keskeinen tavoite on vesiviljelylaitosten sijaintisuunnittelun kehittäminen niin, että tuotantopaikat ovat vesiviljelylle nykyistä paremmat mutta samalla aiheuttavat vähemmän konflikteja ympäristön kanssa.
Lisäksi hankkeessa testataan ja käyttöönotetaan uusia tuotantoteknologioita. Ulommas merelle tarvitaan nykyistä järeämpää tekniikkaa. Tanskassa kehitetyn kattamattoman kiertovesilaitostyypin soveltuvuutta muualle eteläisen Itämeren alueelle selvitetään taloudellisilla laskelmilla ja toteuttavuusselvityksillä. Lisäksi keinoja pienentää tämän kasvatustekniikan typpipäästöjä kehitetään.
Jotta vesiviljelyn kehittämistyö tuottaisi parhaan mahdollisen tuloksen, myös vesiviljelyn ohjausta ja ympäristölupien myöntämistä on kehitettävä. Hankkeessa arvioidaan Itämeren maiden lupamallit ja tehdään tarpeelliset kehitysehdotukset.
Hyödyt ja asiakkaat / tutkimustiedon käyttäjät
Hanke auttaa Itämerivaltioiden vesiviljelyä saavuttamaan sille asetetut kasvutavoitteet ilman ympäristöhaittoja.
Vastaava tutkija
Jouni Vielma
Muut tutkijat ja asiantuntijat
Unto Eskelinen, Markus Kankainen, Kaija Saarni, Otso Järvisalo, Juha Lilja
Yhteistyötahot/rahoittajat
Hankkeen rahoitus:
Itämeriohjelma 2007-2013 ja ympäristöministeriö sekä partnereiden omarahoitus.
Partnerit:
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), Ruotsin maataloushallitus, Jämtlannin maakunta, Puolan kalankasvattajien tuottajajärjestö, Latvian ruokaturvallisuuden, eläinterveyden ja ympäristön tutkimuslaitos (BIOR), Valko-Venäjän maatalousakatemia, Tanskan teknillinen yliopisto (DTU), Tanskan vesiviljelijöiden tuottajajärjestö, Gesellschaft für Marine Aquakultur mbH, Johan von Thünen Institut, Tarton yliopisto.
Hankkeen kesto
2011-2014
 Tulostettava versio
|
