Itämeren alueen kestävän vesiviljelyn kehittäminen

Itämeren alueen kalanviljely on ristiriitaisessa tilassa. Kalatuotteiden globaali kysyntä kasvaa, mutta kalansaaliit eivät. Vastaus tarjontavajeeseen on ollut vesiviljely, joka kasvaa globaalisti hyvin nopeasti. Näin ei kuitenkaan ole Itämeren alueella, jossa alan tuotannon kehitys on taittunut lievään laskuun ja toimialan kilpailukyky heikentynyt.

Itämeren alueen ongelma ei ensisijaisesti johdu epäsuotuisista tuotanto-olosuhteista tai kroonisesti vaikeasta markkinatilanteesta. Taustalla ovat alan monimutkaiset ja kaavamaiset maa- ja tuotantopistekohtaiset säätelymallit, joilla ei ole voitu tukea ruokatuotannon potentiaalin hyödyntämistä niin, että alan haitalliset ympäristövaikutukset kokonaisuutena vähenevät. Ala on sopeutunut supistumalla. Heikot näkymät ovat hidastaneet ympäristön kannalta parempien tuotantopanosten ja -tekniikoiden kehittämistä.

Vesiviljely on Itämeren alueella nuori elinkeino, jossa on vielä paljon mahdollisuuksia poliittisiin ja teknologisiin innovaatioihin. EU on tunnistanut kehitysmahdollisuudet ja määritellyt Itämeren alueen kestävän vesiviljelyn kehittämisen yhdeksi unionin Itämeristrategian lippulaivahankkeista.

Vesiviljely on yriitystalouden ja luonnontalouden ristipaineessa.

Hankkeet tavoitteet

Hanke on suunnitteluhanke, jonka tavoitteena on tunnistaa alan suurimmat kehitysesteet koko Itämeren alueella ja määritellä strategisen tason periaatteet ja keinot esteiden poistamiseen niin, että alan vesistökuormituksen haittavaikutukset vähenevät. Tarkastelu kattaa sekä alan poliittis-hallinnollisen ohjauksen, kuten luvituksen ja sijainninohjauksen, että alan yritysten tuotantoteknologian ja toimintamallit. Ratkaisumalleista laaditaan suositukset alan lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen sekä käytännön toimintaan.

Hyödyt ja asiakkaat

Hankkeen lopullinen hyödynsaaja on Itämeren alueen vesiviljelyelinkeino ja siitä riippuva arvoketju. Muita hyödynsaajia ovat kohdealueen kalatalous, aluekehitys- ja ympäristöhallinnot.

Tulokset

Alustavat tulokset tulevat sidosryhmäarviointiin syksyllä 2011.

Hankevastaava

Unto Eskelinen

Muut asiantuntijat

Petri Heinimaa, Jouni Vielma, Otso Järvisalo

Yhteistyötahot

EU (aluekehitys), Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), Tanskan tekninen yliopisto (DTU), Latvian luonnonvarainstituutti (BIOR), Jämtlannin maakuntahallitus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Liettuan maatalousministeriö ja Puolan maatalousministeriö (MARD). Hankkeen rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Hankkeen kesto

2010 - 2012

Tulostettava versio