Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa Susikannan kasvu ja levittäytyminen Länsi-Suomeen aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä. Villieläinten ja ihmisten elämänmuotojen yhteensovittamiseksi on luotu erilaisia yhteiskunnallisia järjestelyjä, instituutioita. Aina instituutiot eivät sovi hyvin yhteen ongelmien, paikallisten tapojen tai muiden inhimillistä toimintaa ohjaavien instituutioiden kanssa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää, mistä yhteensopimattomuudessa on kyse. Sovellamme etnografista tutkimusstrategiaa ja pragmatistista kollektiivisen toiminnan teoriaa. Tutkimuksessa luodaan teoreettista ja paikallista potentiaalia ymmärtää institutionaalisia ja sosioekologisia olosuhteita ja keinoja keksiä ratkaisuja elinolojen, suden suojelun ja yhteiskunnan tarpeiden turvaamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa selvitetään etnografiaa ja toimintatutkimuksen menetelmiä hyödyntäen elämänmuotojen yhteensopimattomuuden ilmenemismuotoja ja taustalla olevia tekijöitä sekä luoda keinoja yhteensovittaa erilaisia tarpeita.
Tulokset
Hanke tuottaa tietoa riistallisten ristiriitojen luonteesta, ennakoinnista ja sovittelusta. hankkeessa tunnistetaan riistallisia ekosysteemipalveluitta. Hankkeessa tuotetaan päätöksenteon tuen välineitä.
Hyödyt ja asiakkaat
Hankkeessa luodaan riistapäätöksentukea tarjoavia ja ekosysteemipalveluihin pohjaavia välineitä, joiden avulla voidaan annakoida suurpetokiistojen kehitystä ja sopeutua suurpetojen läsnäoloon.
Vastaava tutkija
Hiedanpää Juha
Muut tutkijat / asiantuntijat
Pellikka Jani, Ojalammi Sanna
Yhteistyötahot
Ilpo Kojola, RKTL , Daniel Bromley, University of Wisconsin Madison , Arild Vatn, Norvegian University of Life Sciences , Katharine Nora Farrell, Autonomous University of Barcelona , Adrian Treves, University of Wisconsin-Madison
Hankkeen kesto
2011 - 2015
 Tulostettava versio
|
