8.8.2003

Etelä-Suomen hirvikanta laski – Pohjois-Suomessa edelleen lievää kasvua

Suomessa eleli viime talvena noin 110-115 000 hirveä. Viime syksyn ennätyksellinen saalis laski maamme kokonaiskantaa noin 10 prosenttia edellisvuotisesta tilanteessa. Etelä- ja Pohjois-Suomen hirvikannat olivat kuitenkin eri vaiheessa sekä kannan kasvun että vasatuoton suhteen.

Lisätietoja:
Tutkija Vesa Ruusila, puhelin 0205 751 402

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi

Etelä-Suomessa hirvikannan tiheys laski selvästi talvesta 2001-02. Voimakkainta kannan lasku oli rannikkoalueiden ja Etelä-Savon riistanhoitopiireissä. Muualla maan sisäosissa tiheyden lasku oli vähäisempää. Pohjois-Suomen, eli Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien alueella hirvikanta kasvoi edelleen lievästi.

Etelä- ja Pohjois-Suomen väliset erot vasatuotossa olivat hyvin samankaltaiset. Rannikkoalueilla vasatuotto laski selvästi vuodesta 2001. Maan sisäosissa lasku oli lievempi, mutta tuottoindeksi päätyi myös siellä pitkäaikaiskeskiarvon alapuolelle. Pohjois-Suomessa vasatuotto nousi hieman, ollen kuitenkin pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.

Viime syksynä käyttöönotettua uudistettua havaintokorttia palautettiin ennätysmäärä, lähes 5400 kappaletta (kattavuus 91 %), mikä kuvaa metsästäjien motivaatiota osallistua hirvikannan seurantaan. Uutena tietona tiedusteltiin mm. metsästyspäivän lumen syvyyttä, millä on suuri merkitys hirvien havaittavuuteen, ja siten lukumäärän arvioimiseen. Toinen uusi kysytty tieto Etelä- ja Keski-Suomen osalta oli metsästykseen käytetyn alueen osuus seurueen pyyntiluvan mukaisesta metsästysalueesta. Metsästysalueesta käytettiin aktiiviseen metsästykseen Etelä-Suomessa keskimäärin 88 %, joten metsästäjien tekemät havainnot ja arviot antavat varsin kattavan kuvan hirvikannastamme. Nyt aloitettu aineiston keruu lumiolosuhteista ja lupa-alueen käyttöasteesta antaa jatkossa uutta tietoa hirvien havaittavuuteen ja metsästyspaineeseen liittyvistä tekijöistä.

Tulostettava versio