18.7.2006

Harmaahylkeitä nähtiin vähemmän tämän vuoden laskennoissa

Kesän alussa tehdyissä lentolaskennoissa nähtiin Suomen merialueilla noin 6 430 harmaahyljettä. Määrä oli vähemmän kuin edellisinä vuosina. Eniten harmaahylkeitä eli halleja oli Lounaissaaristossa eli Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä, missä laskentojen tulos oli noin 5 600 hallia. Pohjanlahdella havaittiin 515 ja Suomenlahdella 315 hallia.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt vuosittaiset lähes koko Suomen uloimman saaristovyöhykkeen kattavat hallien lentolaskennat. Laskennat kuluvat osana Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron yhteiseen koko Itämeren hallikannan runsausseurantaan. Laskennat tehdään samanaikaisesti touko-kesäkuun vaihteessa eri puolilla Itämerta. Tällöin hallit ovat parhaiten havaittavissa, kun ne makailevat karvanvaihdossa ulkoluodoilla. Suomessa hallilaumat valokuvataan lentokoneesta yksilömäärän laskemiseksi. Tulokseksi saadaan ns. seuranta-arvo, joka ei sisällä laskentahetkellä vedessä näkymättömissä olevien, kuitenkin paljon vähälukuisempien hallien määrää.

Kuva: Petri Timonen

Valtaosa Suomen hallikannasta elelee laskenta-aikaan edelleen Lounaissaaristossa, missä tänä keväänä tavattiin noin 5 600 hallia. Tästä määrästä 3 640 oli Ahvenanmaan merialuilla ja 1 960 Saaristomerellä. Lounaissaariston kokonaismäärä on viimevuotista tulosta noin 2 400 yksilöä pienempi. Muutama tyypillinen hallipaikka oli tänä vuonna täysin autio. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevan Märketin alueen lähemmäs tuhannen hallin vakiintuneet makailuluodot olivat laskentajaksolla tyhjiä.

On erittäin epätodennäköistä, että laskenta-arvon pienuus johtuisi koko Itämeren hallikannan todellisesta pienentymisestä: tunnettu metsästyskuolleisuus ja muu kuolleisuus eivät sitä tue ja kannan todellinen yleinen heikentyminen tuskin kohdistuisi havaitulla tavalla muutamiin yksittäisiin paikkoihin. Laskenta-arvon pienuus selittynee todennäköisemmin laskenta-ajankohdan epäedullisilla sääolosuhteilla, hallien runsaalla liikkuvuudella esimerkiksi häirinnän takia ja sitä kautta siirtymisillä naapurimaiden merialueille tai pelkällä sattumalla laskentakertojen vähäisyydestä johtuen. Juuri liikkuvuuden vaikutuksesta Suomen Lounaissaariston hallikannan laskenta-arvo on viime vuosina tätä ennen kasvanut voimakkaasti. Koko Itämeren hallikannan kehitystä voidaankin arvioida vasta syksyllä, kun tarkastellaan yhdessä Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän laskentatuloksia.

Tulostettava versio