1.12.2005

Inarijärveltä ennätykselliset taimensaaliit

- Myös muikkukannat kasvussa

Inarijärven taimensaalis vuosina 2001 - 2004 on ollut suurin koko velvoitehoidon aikana, vaikka istutusmäärät ovat huomattavasti entistä pienemmät. Saalista on saatu vuosittain 40-50 tonnia, selvästi enemmän kuin missään muualla Suomessa. Samaan aikaan Inarijärven muikkukannat ovat vahvistuneet, joka onkin tärkein syy taimensaaliin kasvuun, koska ravintoa on ollut riittävästi. Muita syitä ovat taimenen hyvä luontainen lisääntyminen ja onnistuneet istutukset. Inarijärvellä, toisin kuin muualla Suomessa, pääosa taimenista kalastetaan isokoisina vasta 2-4 järvivuoden jälkeen, millä on myös ollut suuri vaikutus ennätyssaaliisiin. Muiden lohen­heimoisten petokalojen (nieriä, harmaanieriä, järvilohi) saaliit ovat myös kasvaneet.

Taimenen istutukset tuottoisia

Merkintöjen perusteella noin puolet Inarijärven taimensaalista on villiä ja puolet istutettua taimenta. Taimenistutukset ovat tuottaneet parhaimmillaan 1000 kiloa 1000 istukasta kohti. Jo 200 kilon tuottoa pidetään taimenella hyvänä, ja lohi-istutuksetkin yltävät vain harvoin 1000 kilon tasolle. Jokisuuhun tehdyt istutukset tuottivat saalista enemmän kuin ulapan istutukset. Ulappa-istukkaat tuottivat enemmän järvelle jääviä harhailijoita kuin jokisuuistukkaat, jotka kotiutuivat paremmin. Juutuanjoen kannan istukkailla yhdistyivät korkea tuotto ja poikkeuksellisen voimakas kotiutumisvietti.

Kalanviljelyllä, tutkimuksella ja paikallisella yhteistyöllä tehokkaasti tuloksia

Inarijärveen laskevissa joissa on elinvoimaiset villit taimenkannat. Ne ovat kalanviljelylle tärkeitä, koska vieraita kantoja ei velvoitehoidossa käytetä. Istukkaita tuottavia emokalastoja voidaan uusia säännöllisesti luonnosta, mikä takaa istukkaiden geneettisen laadun. Istutusten tuloksellisuutta tutkitaan merkinnöillä, sähkökalastuksilla ja saalistilastoinnilla, mikä auttaa istutusten suunnittelua. Tutkimustuloksia hyödynnetään myös paikallisessa päätöksenteossa, kuten kalastuksen ohjauksessa. Taimenen osalta hoitotyö on ollut poikkeuksellisen tuloksellista kalanviljelyn, tutkimuksen ja paikallisen päätöksenteon yhteistyöllä.

Lisätietoa julkaisussa Kala- ja riistaraportteja nro 370

http://www.rktl.fi/

Tulostettava versio