10.5.2006

Inarijärven petokalasaaliit hyviä

Inarijärven punalihaisten petokalojen saalis oli vuonna 2005 yhteensä noin 53 tonnia, josta taimenta oli yli 37 tonnia, nieriää 8,7 tonnia, harmaanieriää (jonka saalis laski eniten) 4,6 tonnia ja järvilohta 2 tonnia. Siikasaalis oli noin 59 tonnia, mikä oli edellisvuoden tasoa. Muikkusaalis kasvoi edelleen, ja se oli yli 15 tonnia. Myös ahvensaalis ylitti 10 tonnin tason. Harjussaalis oli liki 9 tonniaInari 10.5.2006.

Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia vuonna 2005 eli lähes samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna (taulukko 1).

Puolet kokonaissaaliista kotitarvekalastajille

Inarin kotitarvekalastajat pyydystivät Inarijärven kokonaissaaliista 48 prosenttia, ammattimaiset kalastajat 28 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (virkistyskalastajat ja mökkiläiset) yhteensä 23 prosenttia. Kotitarvekalastajien ja ulkopaikkakuntalaisten ryhmien saaliit pienenivät, kun taas ammattimaisten kalastajien saaliit nousivat edellisvuodesta.

Inarijärven kokonaissaaliista pääosa, 61 prosenttia saatiin erilaisilla verkoilla. Nieriän, harmaanieriän, harjuksen ja ahvenen saaliista kuitenkin isompi osuus saatiin vapapyynnillä kuin verkkopyynnillä. Isorysillä pyydystettiin 24prosenttia Inarijärven siikasaaliista.

Merkintöjen perusteella puolet taimensaaliista istutettuja

Noin puolet Inarijärven taimensaaliista on peräisin istutuksista, loput luonnontuotannosta. Taimenistutusten tuotto on ollut keskimäärin lähes 200 kiloa 1000 istukasta kohden, mikä on hyvä tulos. Nuoret 1- ja 2-vuotiaat jokipoikasistutukset ovat kuitenkin tuottaneet erittäin huonosti, vaikka jokialueet ovat hyvässä kunnossa. Sen sijaan 3- ja 4-vuotiaat jokisuu- ja ulappaistutukset ovat tuottaneet erittäin hyvin. Juutualaiset istutukkaat tuottavat selvästi parhaan tuloksen, jopa 1000 kiloa 1000 istukasta kohden. Istutusten painopistettä tulisi tarkkailutulosten perusteella siirtää vanhempiin jokisuuistukkaisiin ja käyttää ulappaistutuksissa juutualaista taimenta, joka antaa erinomaista saalista eikä tuota harhailijoita.

Taimenten kasvu on parantunut koko 2000-luvun ja vuonna 2005 saavutettiin sama taso, mikä oli 1980-luvun lopulla parhaimmillaan. Merkintöjen perusteeella juutualainen istukas kasvaa selvästi nopeiten, ivalojokinen on toiseksi nopein ja tsiuttajokinen istukas kasvaa hitaimmin. Kasvuerot ovat niin suuria, että 5-vuotias juutualainen on saman kokoinen kuin 6-vuotias ivalojokinen, vastaava ero on ivalojokisen ja tsiuttajokisen välillä.

Elo-syyskuun vaihteessa (viikot 33-36) Juutuanvuonolta pyydetyistä taimenista on puolet sukukypsiä, Juutuaan matkalla olevia taimenia, joista puolet on villejä ja puolet viljeltyjä. Ivalojokisuulla taimenten nousu näyttää ajoittuvan pitemmälle ajalle kuin Juutualla. Molemmilla jokisuilla pyydetään satoja sukukypsiä taimenia vuodessa.

Pohjasiikojen kasvu Inarilla on pysynyt vakaana viimeiset 10 vuotta. Vuoden 2005 aineistossa oli merkkejä kasvun hidastumisesta. Tarvittaessa jatkossa siikojen istutusmäärää voidaan pienentääkin ja kompensoida siikaa osin petokalojen istutuksilla, etenkin kun petokalojen ravintotilanne järvessä on hyvä.

Taulukko 1: Inarijärven kokonaissaalis (tonnia) lajeittain vuosina 2003-2005

Tulostettava versio