Inarijärven petokalasaaliit pysyivät hyvinä

Inarijärven petokalasaalis oli vuonna 2002 yhteensä noin 70 tonnia, josta taimenia oli yli 46 ton-nia, nieriää yli 9 tonnia, harmaanieriää yli 11 tonnia ja järvilohta 3 tonnia. Siikasaalis pysyi edel-lisvuoden tapaan noin 61 tonnissa.

Punalihaisten petokalojen keskipaino oli noin 1,3 kg ja verkkosiikojen noin 0,5 kg. Harjussaalis kasvoi pitkään vallinneelta 6-8 tonnin tasolta 9,3 tonniin. Muikkua kalastettiin lähinnä verkoilla 4,5 tonnia. Hauen, mateen, ahvenen ja reeskan saaliit pienenivät hieman edellisvuodesta.

Inarijärven kokonaissaalis oli lähes 170 tonnia vuonna 2002, vähennystä edellisestä vuodesta oli 10 tonnia (taulukko liitteenä).

PUOLET KOKONAISSAALIISTA KOTITARVEKALASTAJILLE

Inarin kotitarvekalastusluvan saaneista noin 39 % kalasti Inarijärvellä vuonna 2002 kun aikai-semmin noin 50 % talouksista kalasti. Kotitarvekalastajat kuitenkin pyydystivät Inarijärven ko-konaissaaliista 49 %, ammattikalastajat 25 % ja ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (virkistyskalas-tajat ja mökkiläiset) 26 %.Viimeksi mainittujen ryhmien saaliit kasvoivat hieman edellisvuodesta.

Inarijärven kokonaissaaliista noin 63 % saatiin erilaisilla verkoilla. Isorysillä saatiin 25 % Inari-järven siikasaaliista

HARMAANIERIÄISTUTUKSET TULOKSEKKAITA

Inarijärveen on istutettu vuodesta 1972 alkaen yli 1,6 miljoonaa harmaanieriän poikasta ja niistä on saatu saalista vuosina 1972-2002 yhteensä noin 309 tonnia. Inarijärvi onkin nykyisin lähes ainoa paikka Suomessa, mistä harmaanieriän voi saada saaliiksi. Tähän mennessä harmaanieriä ei ole osoittanut luontaisen lisääntymisen merkkejä, minkä ansi-osta istutuksin voidaan säädellä sen määrää vesistössä. Aktiivisesti Inarijärvellä talviai-kanakin liikkuvaa harmaanieriää saadaan muita lajeja useammin talviverkkokalastukses-sa. Harmaanieriän arvostus saaliskalana on myös parantunut sen saavuttaessa aiempaa suuremman keskikoon.

ISTUTUSTULOKSET HYVÄLLÄ TASOLLA

Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitetta on toteutettu vuodesta 1996 alkaen maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän sopeutuvan velvoitehoidon periaatteiden mukaisesti. Punalihaisten petokalojen saaliit ovatkin nyt historiallisen korkealla tasolla vaikka istutuksia on vähennetty huomattavasti 1980-luvun tasosta (suurimmillaan 424 000 kpl vuodessa). Hyvään tulokseen on merkittävästi vaikuttanut petokalojen tärkeimpien ravintokalojen, reeskan eli kääpiösiian ja muikun onnistunut lisääntyminen viime vuosina.

Vuonna 2002 Inarijärvelle ja sen sivuvesistöjen jokialueille istutettiin kesänvanhoja poh-jasiikoja 1,1 miljoonaa kpl ja 1–4-vuotiaita petokaloja yhteensä 277 000 kpl. Vuonna 2003 istutetaan hieman edellisvuotta vähemmän pohjasiikoja, järvitaimen istutukset pai-nottuvat enemmän jokipoikasiin ja nieriä- sekä harmaanieriäistutuksissa siirrytään kook-kaampien poikasten käyttöön (liitteenä taulukko). Poikaset tuotetaan tutkimuslaitoksen Inarin ja Sarmijärven kalanviljelylaitoksissa noudattaen ISO 9001 laatujärjestelmää ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmää.

Inarijärven kokonaissaalis (tonnia) lajeittain vuosina 2000-2002 ja kolmen viimeisen vuoden keskiarvo (KA).

Vuosi	Siika	Reeska ym.	Muikku	Taimen	Järvi-lohi	Nieriä	Harmaa-nieriä	Harjus	Hauki	Made	Ahven	YHT.
2000	70,6	6,9	5,1	30,6	1,9	5,7	10,1	8,2	9,5	3,8	5,0	157
2001	60,7	6,3	5,3	51,5	3,5	9,2	11,3	7,5	12,6	4,9	6,6	180
2002	61,1	4,3	4,5	46,4	3,0	9,1	11,2	9,3	10,6	3,7	5,8	169
KA	64,1	5,8	5,0	42,8	2,8	8,0	10,9	8,4	10,9	4,1	5,8	169

Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutukset (kpl) lajeittain ja ikäryhmittäin vuosina 2000-2002 ja istutussuunnitelma vuodelle 2003.

Vuosi	Siika	Järvitaimen		Nieriä		Harmaanieriä	Petokalat yhteensä
	1-kesäinen	1–2 -vuotias	3–4 -vuotias	1 -vuotias	2–3 -vuotias	2–3 -vuotias	pienet	isot
2000	756 000	32 000	68 000	52 000	0	26 000	84 000	94 000
2001	795 000	69 000	66 000	98 000	400	8 000	167 000	74 400
2002	1 106 000	74 000	67 000	122 000	11 000	3 000	196 000	81 000
2003	724 000	77 000	51 000	45 000	19 000	14 000	122 000	84 000

Tulostettava versio