Inarijärven taimensaalis ennätykseen

Lisätietoja:
Erikoistutkija Teuvo Niva, puhelin 0205 751 470
teuvo.niva@rktl.fi

Tutkija Erno Salonen , puhelin 0205 751 472
erno.salonen@rktl.fi

Laitosjohtaja Petri Heinimaa, puhelin
0205 751 480
petri.heinimaa@rktl.fi

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi

Inarijärven taimensaalis nousi vuonna 2001 ennätykselliseen 52 tonniin. Kasvua oli edellisvuodesta 69 %. Istutettujen petokalojen (järvitaimen, nieriä, harmaanieriä ja järvilohi) yhteinen saalis kasvoi edellisvuodesta 27 tonnia yli 75 tonniin ja kompensaation tavoitteet ylitettiin reilusti. Nieriän saalis oli 9 tonnia, harmaanieriän 11 tonnia ja järvilohenkin lähes 4 tonnia.

Inarijärven kokonaissaalis kasvoi vuonna 2001 edellisestä vuodesta 22 tonnia, ollen 180 tonnia. Siikasaalis pieneni 61 tonniin koostuen pääosin kuitenkin hyvälaatuisesta, kookkaasta pohjasiiasta. Muikkua kalastettiin lähinnä kutupyyntinä 5 tonnia ja harjusta saatiin edellisvuosien tapaan lähes 8 tonnia. Myös hauen, mateen ja ahvenen saaliit kasvoivat edellisvuodesta.

Istutukset osa sopeutuvaa velvoitehoitoa

Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitetta on toteutettu vuodesta 1996 alkaen sopeutuvan velvoitehoidon periaatteiden mukaan ja toivotut tulokset ovat nyt näkyvissä. Aiempaa pienemmät petokalojen istutukset on taanneet petokaloille riittävät ravintovarat ja kaikeksi onneksi tärkeimmät ravintokalat, muikku ja reeska eli kääpiösiika, ovat lisääntyneet hyvin viime vuosina.

Vuonna 2001 Inarijärvelle ja sen sivuvesistöjen jokialueille istutettiin yhteensä 135 000 kpl 1-4-vuotiaita järvitaimenia, 90 000 kpl 1-3-vuotiaita nieriöitä,
7 000 kpl 3-vuotiaita harmaanieriöitä ja 795 000 kpl 1-kesäisiä pohjasiikoja. Mädintuotantoa varten perustettiin uudet nieriäemokalaparvet Inarijärveltä kalastajien avustuksella saadusta historian parhaasta emokalasaaliista. Vuonna 2002 istutukset jatkuvat samalla tasolla. Järvilohen istutuksista kuitenkin luovutaan taimenkantojen hyväksi, koska järvilohi ei ole vesistön alkuperäinen laji.

Pääosa saaliista kotitarve- ja virkistyskalastajille

Inarijärvi on tärkeä kala-aitta inarilaisille ja lähes joka kolmas Inarin kunnan talous kalastikin siellä. Kotitarvekalastajat pyydystivät Inarijärven kokonaissaaliista 54 % kun ulkopaikkakuntalaiset virkistyskalastajat saivat saaliista 23 % ja ammattimaiset kalastajat samoin 23 %. Kotitarvekalastajat saivat tasaisesti kaikkia kalalajeja. Virkistyskalastajat pyydystivät erityisesti harjuksia, järvilohia, taimenia, nieriöitä ja harmaanieriöitä sekä mökkiläiset lisäksi siikoja. Ammattikalastajat saivat 34 % siikasaaliista, 18 % taimen- ja harmaanieriäsaaliista sekä 13 % nieriäsaaliista.

Verkkokalastus oli tärkein kalastusmuoto. Siikasaaliista 77 %, taimensaaliista 56 %, nieriäsaaliista 61 % ja harmaanieriäsaaliista 72 % saatiinkin verkoilla. Vain harjuksen ja ahvenen saaliit saatiin pääosin koukkupyydyksillä mutta taimensaalistakin 39 %, nieriäsaaliista 36 % ja harmaanieriäsaaliista 25 % saatiin vapakalastusvälinein. Isorysillä saatiin vain 8 % järven kokonaissaaliista mutta siikasaaliista 18 %.

Istukkaiden merkintäohjelma jatkui

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hoitaa Inarijärven säännöstelyn takia määrätyt kalatalousvelvoitteet maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Istutusten lisäksi ohjelmaan kuuluu istutusten tuloksellisuuden seuranta, minkä vuoksi vuonna 2000 aloitettiin mittava kymmenvuotinen merkintäohjelma, jota rahoittaa myös Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahasto.

Järvitaimenet merkitään kuonomerkeillä, nieriät ja harmaanieriät rasvaeväleikkauksin tai otoliittivärjäyksellä sekä pohjasiiat ruiskuvärjäyksellä. Merkinnät jatkuvat nykyisen suunnitelman mukaan vuoteen 2003 saakka. Istutustulosten lisäksi samalla voidaan selvittää myös istutuslajien luonnonkantojen nykytilaa ja luonnonkalojen osuutta saaliissa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ohjata istutuksia parempaan taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen.

Muut tutkimukset

Vuonna 2002 kalanpoikasten otoliittivärjäyksestä käynnistettiin menetelmätutkimus Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella. Tutkimustulokset valmistuvat vuonna 2003. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää otoliittivärjäykseen perustuva vastakuoriutuneiden nieriöiden, siikojen ja taimenten merkintä niin luotettavaksi, että lajien koko viljelytuotanto voitaisiin jatkossa merkitä viljelyn ohessa.

Syksyllä 2001 käynnistettiin kokeellinen tutkimus luonnonravintolammikoissa kasvatettujen kesänvanhojen pohjasiikojen koko- ja kuntovaihtelun vaikutuksesta istutustuloksiin.

Tulostettava versio