9.2.2006

Itämeren harmaahyljekanta edelleen kasvussa

Vuoden 2005 laskennoissa nähtiin lähemmäs 18 300 harmaahyljettä eli hallia

Ruotsin, Suomen, Viron ja Venäjän hallitutkijat tekivät tällä viikolla Tukholmassa yhteenvedon viime vuoden kansallisten laskentojen tuloksista. Suomesta laskentoihin osallistuivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Suomen WWF. Tulosten perusteella Itämeren hallin päälevinneisyysalueella nähtiin vuonna 2005 lähes 18300 harmaahyljettä. Nähdyt hallit jakautuivat merialueittain seuraavasti: Perämeri ja Merenkurkku 1270, Selkämeri 610, Ahvenanmaa ja Saaristomeri 8040, Ruotsin merialue Selkämeren ja Gotlannin pohjoiskärjen tason välillä 4460, Suomenlahti 880, Länsi-Viro 2660 ja Ruotsi Gotlannin pohjoiskärjestä etelään 350 yksilöä.

Laskenta-aikana touko-kesäkuun vaihteessa hallien esiintymisen ydinalue oli Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen Lounaissaaristossa, missä yhteensä nähtiin noin 2/3 kokonaismäärästä. Muina vuodenaikoina hallien esiintyminen kuitenkin poikkeaa tästä, sillä hallit liikkuvat hyvinkin pitkiä matkoja.

Itämerenhallin laskenta-arvojen kehitys viime vuosina on ollut nousujohteista: 9700 yksilöä vuonna 2000, 10 300 vuonna 2001, 13100 vuonna 2002, 15950 vuonna 2003 ja 17640 vuonna 2004. Vuosittain onkin saavutettu aina uusi laskentaennätys. Vuosi 2005 on jo toinen vuosi peräkkäin, jolloin Suomen alueella on laskennoissa havaittu eniten halleja.

Itämeren kansainväliset hallilaskennat tehdään kahden viikon sisällä touko-kesäkuun vaihteessa hallin pääesiintymisalueella. Karvanvaihdon takia hallit makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Laskentajakson lyhyydellä pyritään varmistamaan se, että hylkeiden liikkumisesta aiheutuva riski useaan kertaan laskemisesta olisi mahdollisimman pieni. Laskenta-arvo on pienempi kuin kannan todellinen koko, sillä osa hylkeistä on parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa. Alkukesän laskennoissa tavoitetaan kuitenkin suurin osa kannasta, ja vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kehityssuunnan. Suomessa laskennat tehdään lentovalokuvauksin, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa pääasiallisesti joko veneestä tai maalta käsin.

Tulostettava versio