6.11.2003

Itämeren lohen poikaskuolleisuus pienimmillään yli vuosikymmeneen

M74-oireyhtymä, joka aiheuttaa lohenpoikasten kuolemisen pian kuoriutumisen jälkeen, on heikentänyt Itämeressä syönnösvaelluksen tekevien lohikantojen lisääntymistä 1990-luvun alusta lähtien. Pahimmillaan on kuollut jopa 80 % poikasista. Tänä vuonna kuoriutuneiden lohenpoikasten M74-kuolleisuus jäi kuitenkin koehaudontojen mukaan alle 10 %:n kaikissa seurannassa olleissa joissa. Kuolleisuus oli nyt yhtä pientä kuin 1980-luvun puolella.

Lisätietoja:
Tutkija Pekka Vuorinen,
puhelin 0205 751 277
Tutkija Marja Keinänen,
puhelin 0205 751 256
Tutkija Erkki Ikonen, puhelin 0205 751 348

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi

M74-oireyhtymän aiheuttama kuolleisuus ilmeni vuonna 1991 kudulle nousseiden emojen jälkeläisissä. Kuolleisuus pysyi suurena aina vuoteen 1996 saakka. Sen jälkeen kuolleisuus on lieventynyt. Vuosien välinen kuolleisuus on kuitenkin vaihdellut huomattavasti.

Samanakin vuonna on kunkin joen lohikannan emojen välillä eroja jälkeläisten M74-oireiden voimakkuudessa ja M74-kuolleisuudessa. Joidenkin lohiemojen kaikki jälkeläiset kuolevat, joidenkin jälkeläisistä kuolee vain osa, ja joidenkin jälkeläiset ovat kaikki normaaleita. Suuri kudulle pääsevien emokalojen määrä voikin kompensoida suurta M74-kuolleisuutta. Rajoitusten tiukentaminen 1990-puolivälin jälkeen on epäilemättä koitunut pelastukseksi M74-oireyhtymän vaivaamille Perämeren lohikannoille.

Kalan ruskuaispussipoikanen käyttää ravinnokseen emolta peräisin olevaa mätijyväsen ruskuaista. M74-kuolleisuuden välitön syy on tiamiinin eli B1-vitamiinin liian vähäinen määrä mädissä. Mäti, josta kuoriutuvat poikaset kärsivät M74-oireyhtymästä, on myös normaalia vaaleampaa. Mädin oranssin värin aiheuttavat karotenoidit. Poikaskuolemat on yhdistetty myös dioksiinin tyyppisten ympäristömyrkkyjen määriin emoissa. Lohi saa niin tiamiinin ja karotenoidit kuin myrkytkin syömästään ravinnosta, joka on pääasiassa kilohailia ja silakkaa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on seurannut koehaudontojen avulla Simojokeen ja Tornionjokeen kudulle nousseiden lohien ruskuaispussipoikasten kuolleisuutta vuodesta 1986 alkaen. Kymijokeen nousseiden lohien M74-kuolleisuutta on seurattu 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Oireyhtymän nimi M74 tulee ruotsin ”miljörelaterad” –sanasta (ympäristöperäinen) ja vuosiluvusta 1974, jolloin Ruotsissa ensimmäisen kerran kuvattiin oireyhtymä ja pääteltiin sen olevan ympäristöperäisen, koska mitään muuta syytä poikasten kuolevuudelle ei löydetty.

M74-oireyhtymästä löytyy lisätietoa verkkopalvelustamme http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/

Tulostettava versio