14.6.2004

Järvitaimenelle suotuisa istutusikkuna

Järvitaimen on yksi tärkeimmistä sisävesiemme istutuskaloista. Suuret vaihtelut istutusten onnistumisessa ja kalastuksen kohdistuminen pieniin kaloihin ovat tyypillisiä järvitaimenistutuk-siin liittyviä ongelmia. Oulujärvellä tehdyn tutkimuksen mukaan suotuisan istutusikkunan järvitaimenille muodostivat istutuskoon, ravinnon laadun ja saatavuuden, petojen saalistusriskin sekä kalastuksen väliset kytkennät.

Oulujärven taimenet söivät yleensä alle 10 cm muikkuja tai kuoreita. Suurin saaliskala oli 40 % taimenen pituudesta. Suotuisin 150–200 g taimenten istutusajankohta oli kesäkuun loppulla, jolloin runsas määrä samana keväänä syntyneitä pieniä muikunpoikasia levittäytyi järven selkävesille. Jos istutuksia tehtiin aikaisemmin keväällä, taimenistukkaiden tuli olla selvästi suurempia pystyäkseen hyödyntämään tuolloin saatavilla olevia aikuisia ravintokaloja.

Erikokoisten taimenistukkaiden alttiutta haukien saalistukselle voidaan ennakoida

Radiolähettimien avulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että hauet saalistivat taimenia runsaasti heti ensimmäisinä päivinä istutuksen jälkeen istutuspaikan läheisyydessä. Etenkin pienten taimenistukkaiden eloonjäännille huolellisella istutuspaikan valinnalla näyttäisi olevan ratkaiseva merkitys. Tulosten perusteella pystyttiin myös arvioimaan, mikä on taimenille riittävä istutuskoko suojaamaan niitä haukien saalistukselta.

Troolissa rasittuneiden alamittaisten taimenten tulisi antaa toipua ennen vapautusta.

Troolikalastusta simuloivissa kokeissa havaittiin, että yhden tunnin troolissa uintia vastaavan rasituksen jälkeen alamittaiset (n. 30–35 cm pituiset) taimenet selvisivät hengissä, mutta menettivät tajuntansa pyynnin jälkeisessä saaliin jäähdytyskäsittelyssä (10 min. jäähileisessä vedessä). Jos tajuton taimen vapautetaan heti tämän käsittelyn jälkeen, on se luonnollisesti helppo saalis järven petokaloille ja kalaa syöville linnuille. Siksi vapautettavat kalat tulisi poistaa muun saaliin joukosta ennen jäähdytyskäsittelyä tai ainakin mahdollisimman pian jäähdytysaltaasta ja antaa niiden toipua ennen kuin ne vapautetaan.

Istutuskokoa voidaan käyttää saaliin ja kalastuksen ohjaamisessa.

Istutuskoon kasvattaminen vähensi alamittaisten (< 40 cm) taimenten määrää etenkin istutustuloksen kannalta ongelmallisessa verkkokalastuksessa. Lisäksi se antoi mahdollisuuden ohjata saaliita tietylle alueelle, koska suurena istutetut (35–45 cm) taimenet saatiin saaliiksi lähempänä istutusaluetta kuin pienet taimenet. Istutuskustannusten kannalta voi kuitenkin olla suositeltavaa istuttaa pieniä taimenia (20–30 cm), joilla on vielä paras kasvu edessään. Avainasemassa on tällöin istutusten huolellinen suunnittelu ajankohdan ja istutusalueen suhteen: riittävästi sopivaa ravintoa tarjolla, vähän petokaloja ja kalastus kontrolloituna.

Pekka Hyvärisen väitöskirja ” Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna – Istutuskoon, ravinnon laadun ja saatavuuden, petojen saalistusriskin sekä kalastuksen väliset kytkennät” (Determining the optimal release window for lake-stocked brown trout – Interactions between release size, prey availability, predation risks and fishing mortality) tarkastetaan 18.06.2004 klo 12.00 alkaen Helsingin Yliopistossa, Viikki, EE-talo luentosali 7 (Walter-sali), Agnes Sjöbergin katu 2. Hyvärinen työskentelee tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun toimipaikassa Paltamossa.

Tulostettava versio