12.6.2002
Kalan tuonti ihmisravinnoksi ennätyksellinen vuonna 2001 Ihmisravinnoksi tuodun kalan ja kalatuotteiden arvo kasvoi vuonna 2001 suuremmaksi kuin kertaakaan sitten vuoden 1980. Ihmisravinnoksi tuodun kalan ja kalatuotteiden arvo, noin 121 miljoonaa euroa, nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 8 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) julkaisemasta Kalan ulkomaankauppa 2001 -tilastosta.
Lisätietoja: Tutkija Aune Vihervuori puhelin 0205 751 245
Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi
Tuontikalasta yli puolet rehuksi
Kalan ja kalatuotteiden kokonaistuonti Suomeen vuonna 2001 oli 99 miljoonaa kiloa. Tuontimäärä kasvoi seitsemällä miljoonalla kilolla edellisestä vuodesta. Tuonnin arvo oli 146 miljoonaa euroa, ja se oli 22 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Tuonnin määrästä 42 prosenttia ja arvosta 83 prosenttia oli ihmisravinnoksi tuotua kalaa tai kalatuotteita. Ihmisravinnoksi tuodun kalan ja kalatuotteiden määrä oli noin 41 miljoonaa kiloa, ja rehuksi käytettävä kalamäärä oli noin 52 miljoonaa kiloa. Ihmisravinnoksi tuodun kalan tuontimäärä nousi runsaat viisi miljoonaa kiloa edellisestä vuodesta.
Norja tuonnin kärjessä
Eniten kalaa tuotiin Pohjoismaista. Merkittävin tuontimaa oli Norja, josta tuli kokonaistuonnin määrästä 40 prosenttia ja arvosta 41 prosenttia. Tärkeimmät Norjasta tuodut kalatuotteet olivat tuore merilohi, seiti-, puna-ahven ja turskapakasteet, katkarapusäilykkeet ja -valmisteet sekä kalajätteet.
Kalan vienti vähäistä tuontiin verrattuna
Kalan ja kalatuotteiden kokonaisviennin määrä Suomesta vuonna 2001 oli 16 miljoonaa kiloa, eli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Kokonaisviennin arvo laski 17 miljoonasta eurosta 16 miljoonaan euroon. Kalaviennin kokonaisarvo vuonna 2001 oli vain 16 prosenttia vastaavasta tuonnin arvosta.
Japani, Venäjä, Viro ja Ruotsi tärkeimmät vientimaat
Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat vientiarvon mukaisessa järjestyksessä ovat olleet kolmena perättäisenä vuonna samat eli Japani, Venäjä, Ruotsi ja Viro. Silakkaa vietiin noin 8 miljoonaa kiloa, noin 2 miljoonan euron arvosta, lähinnä Venäjälle. Kirjolohta vietiin lähes puoli miljoonaa kiloa, 1,6 miljoonan euron arvosta, ja kirjolohen mätiä 380 tonnia, 6,3 miljoonan euron arvosta. Lisäksi vietiin silakan ja siian mätiä yhteensä noin 150 tonnia.
Kalan ulkomaankauppa 2001 -tilaston tiedot perustuvat Tullihallituksen keräämiin ulkomaankauppatietoihin. Lisätietoja kalan ulkomaankaupan tilastointimenetelmistä ja muista kalataloustilastoista saa internetosoitteesta www.rktl.fi/tilasto
Kuvat
Kalan ja kalatuotteiden tuonti vuosina 1980 - 2001. Arvot ovat reaaliarvoja
Kalan ja kalatuotteiden vienti vuosina 1980 - 2001. Arvot ovat reaaliarvoja.
Julkaisu Kalan ulkomaankauppa 2001. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa- metsä- ja kalatalous 2002: 58.
Tilaukset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL 6, 00721 Helsinki, puhelin 020 575 1499, faksi 020 575 1201, s-posti julkaisumyynti@rktl.fi
Tulostettava versio
|