Kalantutkimuspäivät Raumalla

TOIMENTULO JA ELÄMISE MEININGI MUUTOKSEN GYNSIS

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) järjestää 12. Kalantutkimuspäivät 27. - 28.11.2002 Raumalla. Yli 200 tutkijaa, virkamiestä ja opiskelijaa sekä kalatalouden ammattilaista ja yrittäjää pohtii keinoja, joilla saaristolainen elämäntapa voisi säilyä elinvoimaisena ja kalatalouden elinkeinot kilpailukykyisinä globalisoituvassa taloudessa. Vaikka käsitellään maailmanlaajuisia asioita, on ote vahvasti paikallinen.

Globaalit ja kotimaiset muutokset heijastuvat erityisen voimakkaina juuri luonnonvaroja hyödyntäviin elinkeinoihin. Kalantutkimuspäivillä eritellään 12 esityksen ja keskustelujen avulla poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten, teknologisten ja ympäristömuutosten vaikutusta kalatalouteen. Päivien teemana on Elintarvikkeita ja elämyksiä luonnosta.

Friimakas rakenttemuutos

Tutkija Jarno Virtanen (RKTL) kertoo esityksessään, että alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on Suomessa laskenut vuosien 1975 ja 2001 välillä 11 prosentista noin kolmeen prosenttiin, työllisten osuus 16 prosentista viiteen. Maatalouden osuus BKT:sta on laskenut neljännesvuosisadassa viidestä prosentista yhteen. Kalatalous on seurannut yleistä kehitystä. Kalatalouden toimialat - kalastus, vesiviljely, kalanjalostus sekä kalan tukku- ja erikoisvähittäiskauppa - työllistävät nykyään noin 2 900 henkeä. Kalatalouden osuus kotimaisesta BKT:sta jää noin prosentin kymmenykseen. Maailman yhden merkittävimmän kalantuottajamaan, Norjan, kalatalouden osuus on noin yksi prosentti kokonaistuotannosta. Niinpä Suomessa, kuten Norjassakin, kalatalouden taloudellinen merkitys on alueellinen.

Maakuntatasolla Ahvenanmaan kalatalouden osuus on noin 2 prosenttia alueen kokonaistuotannosta ja työllisyydestä. Seuraavaksi suurin kalatalouden merkitys on rannikon maakunnissa: Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla. Myös Kainuussa kalatalouden osuus on 0,3 prosenttia. Saaristomeren alueella on useita kuntia, joissa kalatalouden osuus alueen kokonaistuotannosta on yli 20 prosenttia, esim. Iniö, Föglö ja Brändö. Yli 5 prosentin osuus on 15 kunnassa ja yli prosentin osuus 49 kunnassa.

Kalatalouden toimialoista kalastus ja kalanviljely ovat viime vuosina pienentyneet, kuten muu alkutuotanto, mutta kalanjalostus ja kalan tukkukauppa ovat kasvaneet yleisen talouskehityksen mukaisesti. - Tarkasteltaessa kalataloudessa tapahtuvia muutoksia ja suunniteltaessa kalatalouspolitiikkaa on sekä tunnistettava muutosten alueellinen vaikutus että ymmärrettävä talouden normaalia dynamiikkaa ja toimialojen kehitystä, tiivistää tutkija Jarno Virtanen.

Tutkija Jari Setälä (RKTL) kertoo, että tuonnin kasvu ja kaupan keskusliikkeiden toimintatapojen muutos ovat johtaneet kalaelinkeinojen keskittymiseen ja liiketoiminnan ammattimaistumiseen. Kalaa myydään teollisuudesta kauppaan jo lähes samoin periaattein kuin muitakin elintarvikkeita. Suomen luonnonoloissa kalaa on vaikeaa tuottaa yhtä tehokkaasti kuin kilpailijamaissa.
- Kotimarkkinoiden läheisyys ja tiivis yhteistyö kotimaisten toimijoiden välillä ovat selkeimmät kilpailuedut tulevaisuudessa, arvioi Jari Setälä. Kansallisten pelisääntöjen merkitys alkutuotannolle korostuu edelleen, esimerkiksi kalastus- ja tuotantolupia koskevien säännösten merkitys kalataloudelle, koska avoimessa kansainvälisessä kilpailussa tuotanto siirtyy maihin, joilla on siihen parhaat edellytykset.

Ai vaam baremppa tehdä ja ettippäin giikroita

Kalantutkimuspäivillä esitellään myös esimerkkejä maaseudun elinkeinojen kehittämismahdollisuuksista. Functional Foods Forumin johtaja Laura Jalkanen Turun yliopistosta kertoo terveellisistä ja terveyttä edistävistä elintarvikkeista ja ravitsemuksen merkityksestä ihmisen terveydelle oloissa, joissa väestö ikääntyy ja terveydenhuolto on ajautumassa kriisiin. Toimitusjohtaja Heikki Parviainen esittelee Champ-merkkituotteita ja niiden ympärille rakennettuja viestintästrategioita. Toimitusjohtaja Ari Sääski puhuu siitä, miten Kainuussa on onnistuttu luovuuden avulla tuotteistamaan luontoa tarkoin valikoidulle asiakaskunnalle tarkoitetuiksi lintu-, kasvi- ja perhosretkiksi.

Kui ettippäi menemist värdeerata ja semsse asjahan gii oteta

- Tulevaisuus ei ole jotain sellaista, joka odottaa vain paljastajaansa, vaan tulevaisuus syntyy valintojen ja tekojen, arvojen ja arvostusten kautta, sanoo tulevaisuudentutkija Tarja Meristö Åbo Akademista. Kalantutkimuspäivien kolmantena aihekokonaisuutena rakennemuutoksen analyysin ja tuotekehityksen mahdollisuuksien pohtimisen jälkeen onkin kehityksen arvot ja asenteet.

Erikoistutkija Timo Mäkinen (RKTL) tarkastelee Saaristomeren perinteisen elämäntavan säilyttämisen mahdollisuuksia, kun alueen peruselinkeinojen, maa- ja kalatalouden, osuus pienenee. Saaristolaiseen elämäntapaan kuuluu perheiden monitoimitalous - se että tuloja hankitaan monista lähteistä - sekä oman kotiseudun ja perinteisen elämäntavan arvostus. Timo Mäkinen kyseenalaistaa sen, että elinkeino- ja aluepolitiikka tähtäävät vain ammattimaisen elinkeinotoiminnan tukemiseen. Hän suhtautuu kriittisesti myös nykyiseen, määrää säätelevään ympäristöohjaukseen.

Kestävää kehitystä löytyy Timo Mäkisen mukaan parhaiten paikallisyhteisöjen omaa kulttuuria tukemalla.
- Kestävän rannikkokalastuksen ja kalankasvatuksen mahdollisuus on siinä, että virkistyskäyttö ja suojelu kytketään osaksi saariston monitoimitaloutta ilman, että ne syrjäyttävät saaristolaisuuden. Tällöin korostetaan kalastuksen ekologisuutta ja terveellisyyttä sekä luodaan saariston perinteisiin ja luontoon niveltyviä palveluja.
- Tämä vaatii asennemuutoksia niin hallinnossa työskenteleviltä kuin myös saaristolaisilta, toteaa Timo Mäkinen.

JULKAISU
Eira Railo (toim.). Elintarvikkeita ja elämyksiä luonnosta. Kalantutkimuspäivät 2002. Kala- ja riistaraportteja nro 265.
julkaisumyynti@rktl.fi

LISÄTIETOJA

tutkimusjohtaja
Juhani Kettunen,
puh. 040 502 3694;
tutkija
Asmo Honkanen,
040 529 3699; viestintäpäällikkö
Amie Honkanen,
040 8222 734

Tulostettava versio