16.6.2008

Kalasto ensimmäistä kertaa mukana sisävesien tilan luokittelussa

Suomen vesistöjen ensimmäinen ekologinen luokittelu on valmistunut. RKTL on vastannut kalastoon perustuvasta sisävesien luokittelusta ja osallistunut ympäristöhallinnon vastuulla olevaan vesien tilan kokonaisarviointiin.

Kalat, pohjaeläimet, vesikasvit, pohjalevät ja kasviplankton ovat ekologisessa luokittelussa tarkasteltavat eliöryhmät. Kalat ovat hyviä mittareita vesistön kuormituksen tai rakentamisen aiheuttamille ekologisille muutoksille. Niiden vasteet ympäristömuutoksiin tunnetaan hyvin. Kalat ovat myös yleisesti tunnettuja ja kansalaisia kiinnostavia, joten niiden avulla vesien ympäristömuutosten ja toisaalta kunnostusten ja vesiensuojelun vaikutuksia on mahdollista havainnollistaa.

Kalaston luokittelu perustuu koekalastuksilla kerättyyn tietoon kalayhteisön rakenteesta, kalojen runsaudesta ja eri lajien ikärakenteesta. Järvissä tieto kerätään verkkokoekalastuksella ja joissa koskien sähkökoekalastuksella. Näiden tietojen perusteella lasketaan kalaston muutosta kuvaava indeksi, jonka perusteella yhdessä muiden eliöryhmien tilaa kuvaavien arvojen kanssa määritetään vesistön ekologinen luokka.

Rehevöityminen suosii särkikaloja, säännöstely ja padot haittaavat lohikaloja

Kalaston vaste vesien ravinnekuormituksesta johtuvaan rehevöitymiseen näkyy järvissä erityisesti särkikalojen lukumäärän ja massan kasvuna sekä herkkien lajien, esim. siian ja muikun taantumisena tai katoamisena. Jokien patoaminen ja koskielinympäristön katoaminen estää vaeltavien ja paikallistenkin lohikalojen lisääntymistä. Puhdasta ja hapekasta voimakkaasti virtaavaa vettä vaativat lohikalat korvautuvat ympäristömuutoksia hyvin sietävillä lajeilla.

Käyttökelpoisuusluokista siirrytty ekologiseen luokitteluun

Vesien luokittelu on uudistunut EU:n vesipuitedirektiivin ja sitä toteuttavan Suomen lainsäädännön perusteella. Aiemman käyttökelpoisuusluokituksen sijasta nyt laaditaan ekologinen luokittelu, jossa eliöstön tilaa verrataan luonnontilaisiin vertailuvesiin. Tavoitteena on vähintään hyvä tila, jonka saavuttaakseen vesistön eliöyhteisössä saa olla vain vähäisiä muutoksia luonnontilaan verrattuna.

Tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan luokiteltujen vesien tilaa pitää parantaa vesiensuojelutoimin. Kalaston ekologisen tilan kohenemiseen voidaan vaikuttaa kuormitusta vähentämällä, elinympäristön kunnostuksilla sekä vaelluskalojen kulkureittien avaamisella rakentamalla patoja ohittavia kalateitä. Vesiensuojelun onnistumista ja vaikutuksia tarkkaillaan jatkossa kalaston ja muiden eliöryhmien seurannalla.

Tiedotustilaisuus Suomen ympäristökeskuksessa 16.6. klo 10.30

Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote 16.6.08

Tulostettava versio