Kalastuksen ja kalankasvatuksen tulevaisuudennäkymiä elinkeinoina selvitetään haastatteluin

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) osallistuu kansainväliseen EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen (AQCESS), joka käsittelee rannikkokalastusta ja kalankasvatusta. Tutkijat aloittavat pian kalastajien, kalankasvattajien ja muiden rannikkokunnissa asuvien haastattelut.

Lisätietoja:
Koko AQCESS-hanke (http://www.abdn.ac.uk/aqcess/index.html) Timo Mäkinen,
puh: 0205 751 307
Pekka Salmi,
puh: 0205 751 623

Suomenkielisen saaristomeren haastattelut: Pentti Virtanen, puh: 0205 751 735 Ruotsinkielisen saaristomeren haastattelut: Anna-Stina Sarlin, puh: 040 8294 672
Ahvenamaa haastattelut:
Camilla Lundström,
puh: 040 7389 132

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi

Tutkimus tehdään Saaristomerellä kuuden kunnan ja Ahvenanmaalla kolmen kunnan alueella. Tutkimukseen tulevat mukaan seuraavat kunnat: Kustavi, Velkua, Rymättylä; Iniö, Houtskari, Nauvo ja Brändö, Kumlinge, Föglö.

Alkuvuodesta haastatellaan kalastajia, kalanviljelijöitä sekä muita kunnissa asuvia, myöhemmin myös kesäasukkaita. Haastatteluissa käsitellään kalastuksen ja kalankasvatuksen nykytilannetta sekä alan työllistävää merkitystä saaristolaisille.

Saaristossa hankitaan toimeentulo usein monesta lähteestä, ja perinteisesti kalan myyminen on ollut olennainen osa tätä kokonaisuutta. Myös tulevaisuuden- ja muutosnäkymiä kysytään haastatteluissa.

Ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen tämän päivän ongelmia ovat kannattavuus ja ympäristöasiat. Näillä elinkeinoilla on kuitenkin paikallisesti suuri merkitys saaristokuntien työllistäjinä ja paikallisyhteisöjen ylläpitäjinä. Ne tuottavat myös valtakunnallisesti arvokasta kalaraaka-ainetta ja -ravintoa. Kalataloudessa on lisäksi paljon säilyttämisen arvoista perinnettä ja tietämystä.

Nyt haastatteluin kerättävää tietoa ei ole kerätty aikaisemmin Saaristomereltä tai Ahvenanmaalta. Tutkimustieto tarjoaa pohjan, jolta voidaan kehittää kalastus- ja kalankasvatuselinkeinoja osana elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa. Tutkimuksessa selvitetään myös kalankasvatuksen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa sekä sitä, millaisella ympäristöohjauksella niin kalankasvatus kuin ympäristökin voisivat hyötyä.

AQCESS-tutkimuksessa tarkastellaan viidestä maasta valittujen tutkimusalueiden avulla ammattimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn merkitystä alueiden pitkän aikavälin kehitykselle ja ympäristölle. Suomen lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Irlanti, Kreikka, Portugal ja Skotlanti.

Hankkeella pyritään eurooppalaisen rakenne- ja ympäristöpolitiikan edellytysten ymmärtämiseen ja tavoitteiden yhtenäistämiseen. Tietoa tarvitsevat ympäristö- ja kalatalousviranomaiset paikallisella, kansallisella ja Eu:n tasolla. Tulosten ja johtopäätösten pohjalta tehdään suosituksia kalastuksen ja vesiviljelyn ohjauksen kehittämiseksi ja rannikkoalueiden käytön ja suunnittelun toteutumiseksi kestävän kehityksen mukaisesti.

***

VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET KARTLÄGGER FRAMTIDSUTSIKTERNA FÖR FISKE OCH FISKODLING SOM NÄRINGSGRENAR.

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet (VFFI) deltar i ett internationellt EU-finansierat forskningsprojekt (AQCESS) rörande kustfisket och fiskodlingen. Fiskare, fiskodlare och invånare i kustkommunerna intervjuas av forskare.

Utredningen görs i Skärgårdshavsregionen och den omfattar sex kommuner i Skärgårdshavet och tre kommuner på Åland. De berörda kommunerna är: Gustavs, Velkua, Rimito, Iniö, Houtskär, och Nagu samt Brändö, Kumlinge och Föglö.

I början av året skall fiskare, fiskodlare och andra invånare i kommunerna intervjuas, senare också sommargäster. I intervjuerna behandlas fiskets och fiskodlingens nuvarande tillstånd och branschens betydelse för skärgårdsbornas sysselsättning.

I skärgården fås uppehället från många källor och traditionellt har fisksäljningen utgjort en viktig del. Intervjuerna behandlar också framtidsutsikter och förändringar.

Yrkesfisket och fiskodlingen har i dag problem med räntabilitet och miljöfrågor. Dessa näringsgrenar har ändå lokalt stor betydelse för sysselsättningen i skärgårdskommunerna. De producerar också nationellt värdefull fiskråvara. Fisket har därtill tradioner och kunskaper som är värda att bevara.

De uppgifter som nu samlas in ger helt ny information om förhållandena i Skärgårdshavet och på Åland. Uppgifterna ger en grund för var man kan utveckla fisket och fiskodlingsbranschena som delar av näringslivet och miljöpolitiken i sin helhet. I projektet utreds fiskodlingens möjligheter att stå sig i internationell konkurrens och hur man skall utveckla miljökontroll i en riktningsom gagnar såväl miljön som fiskodlingen.

I AQCESS-projektet undersöks betydelsen av fiske och fiskodling för utvecklingen av miljön på lång sikt i de fem deltagande ländernas utvalda forskningsområden. Förutom Finland deltar Irland, Grekland, Portugal och Skottland i projektet.

Med projektet strävar man till att få bättre insikter i förutsättningarna för den europeiska struktur- och miljöpolitiken och för standardiseringen av målsättningar. Kunskapen gagnar miljö- och fiskerimyndigheter på lokal, nationell och EU nivå. Resultaten används för att ta fram rekommendationer för utveckling av fiskets och fsikodlingens styrning och för att bruk och planering av kustområdena skall utföras enligt principerna för hållbart bruk

Tulostettava versio