Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Julkaisut RKTL Yhteystiedot Sähköiset palvelut

3.6.2008

Karhukanta runsastunut, susia aiempaa vähemmän

Suomessa eleli vuoden 2007 lopulla noin 880–950 karhua ja 200–215 sutta. Karhukanta oli noin 3–5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Susikanta oli sen sijaan viidenneksen pienempi kuin vuoden 2006 lopussa. Arviot karhu- ja susikannan runsaudesta pohjautuvat petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin sekä erilliskartoituksiin. Ahma- ja ilveskantaa koskevat arviot valmistuvat elokuussa.

 

Karhulla tavattiin 95–115 pentuetta, joissa oli yhteensä 180–230 pentua. Susipentueita syntyi 22–24. Niissä oli 75–95 pentua.

Karhuhavaintojen määrä kasvoi selvimmin vakiintuneen kannan hoitoalueella Itä-Suomessa sekä kehittyvän kannan hoitoalueella Länsi-Suomessa. Susien määrä väheni itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta runsastui läntisessä Suomessa.

Karhu

Karhukannan arvioidaan olevan uudelleen runsastumassa useita vuosia jatkuneen vakaamman vaiheen jälkeen. Vähimmäiskannan arvioitiin olleen vuoden 2007 lopussa 880–950 karhua. Kesällä karhuja oli noin 1050–1300 yksilöä. Ero johtuu siitä, että osa karhuista talvehtii Venäjän puolella.

Arvio karhukannan runsaudesta pohjautuu pentuehavaintoihin, joiden perusteella on arvioitu erillisten pentueiden minimilukumäärä ja todennäköinen lukumäärä. Minimimääräksi arvioitiin 95–100, todennäköiseksi lukumääräksi 110–115 pentuetta. Erillisiksi arvioitujen pentueiden todennäköinen määrä oli riistanhoitopiireittäin seuraava (suluissa vuotta 2005 koskevat arviot): Etelä-Häme 2 (0), Etelä-Savo 8 (11), Kainuu 20 (13), Keski-Suomi 10 (8), Kymi 8 (10), Lappi 12 (13), Oulu 8 (6), Pohjanmaa 5(4), Pohjois-Häme 1 (2), Pohjois-Karjala 34 (27), Pohjois-Savo 3 (4), Ruotsinkielinen Pohjanmaa 0 (0), Satakunta 1 (0), Uusimaa 1(0), Varsinais-Suomi 1(0).

Vakiintuneen kannan hoitoalueella esiintyi 53 prosenttia, levittäytymisvyöhykkeellä 17 prosenttia, kehittyvän kannan hoitoalueella 8 prosenttia ja poronhoitoalueella noin 22 prosenttia Suomen karhukannasta. Poronhoitoalueen kanta saattaa todellisuudessa olla suurempi, sillä petoyhdyshenkilöiden määrä pinta-alaa kohden on Pohjois-Suomessa pienempi kuin muualla Suomessa.

Susi

Suden vähimmäiskanta oli vuoden 2007 lopussa arviolta noin 200 yksilöä. Arvio on 20 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2006 lopussa susia arvioitiin olleen vähintään 250 yksilöä. Vuoden 2007 kanta-arvio on vuodesta 1998 alkaneella seurantajaksolla ensimmäistä kertaa edellisvuotista pienempi.

Susikanta kasvoi vuosina 1998–2006 keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa ja on mainitusta taantumisestaan huolimatta edelleen noin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Susikannan esiintymisen painopiste oli edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta aiempaa suurempi osuus Suomen susista eleli läntisessä Suomessa. Läntisen Suomen alueella eleli vuoden lopulla arviolta 70–80, itäisen Suomen alueella 115–120 ja poronhoitoalueella 15–25 sutta.

Läntisessä Suomessa tavattiin 12 laumaa, joista valtaosassa (7) oli vain kolme sutta. Pareina liikkuvia susia oli 18. Läntisen Suomen susikanta keskittyi kolmelle alueelle: (1) Varsinais-Suomen pohjoisosan ja Satakunnan eteläosien muodostama alue, (2) Satakunnan koillisosan, Pohjois-Hämeen pohjoisosan ja Keski-Suomen kaakkoisosan muodostama alue sekä (3) Oulunjärven länsi- ja lounaispuoli Oulun riistanhoitopiirissä. Itäisen Suomen alueella tavattiin 11 laumaa, joiden reviirit sijaitsivat kokonaan tai pääasiassa Suomen puolella. Näiden lisäksi itärajalla liikuskeli 7–8 laumaa. Pareja havaittiin kahdeksan, joista neljä tavattiin itäisellä valtakunnanrajalla. Suomen susikannassa oli kesällä noin 75–95 pentua.

 


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 3.6.2008