8.9.2006

Kemijärven alkuperäisen kuhakannan elvytys käynnistetään istutuksin

Perjantaina 8.9.2006 istutetaan Kemijärveen ensimmäinen noin 10000 kappaleen erä kesän vanhoja kuhan poikasia. Poikaset on merkitty uudella alitsariinivärjäysmenetelmällä, mikä mahdollistaa istukkaiden alkuperän varmistamisen ja istutustulosten tarkan seurannan.

Lisätietoja:

Tapio Kiuru, puh.040 753 0573
Sepoo Mustonen, puh. 0400 386 572

Istutusten käynnistäminen Kemijärven omalla kuhakannalla on ollut hankalaa Erityisesti emokalojen pyynnissä ja kudetuksessa on ollut vaikeuksia Kemijärven poikkeuksellisten sää, vesi- ja virtausolosuhteiden vuoksi. Kemijärven säännöstelyn kehittämisryhmän tuki on nyt kuitenkin mahdollistanut laaja-alaisen hankkeen käynnistämisen. Hankkeen päätavoitteena on kuhakannan vahvistaminen, järven omaan kuhakantaan perustuvien istutusten avulla. Samalla on tarkoitus tuoda uusi kuhakanta alueen luonnonravintolammikkokasvattajien saataville.

Viisivuotiseksi suunnitellun hankeen koordinaattorina toimii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja paikallisosaamisen siihen tuo Lapin kalatalouskeskus. Lapin ympäristökeskus ja TE-keskus osallistuvat hankkeen ohjaukseen. Myös Kemijoki Oy:n osallistuminen on merkittävää. Käytännön toteutuksessa suuri merkitys on mukana olevilla ammattikalastajilla. Heidän ansiostaan emokaloja on viimein alettu saada riittävästi.

Kuhalla on erittäin tärkeä merkitys suomalaisessa sisävesikalastuksessa. Saaliin arvoltaan se on neljänneksi tärkein ammattikalastuksen kohde heti muikun, siian ja ahvenen jälkeen. Suomessa kuhan kokonaismarkkinat olivat yli miljoona kiloa ja vuonna 2003 saaliin tuottaja-arvo oli runsaat kolme miljoonaa euroa. Markkinat ovat kasvaneet myös tuonnin lisääntymisen seurauksena, mutta kotimaiset saaliitkin ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun alusta, jolloin kuhaistutuksia lisättiin voimakkaasti. Kuhan merkitys on lisääntynyt myös vapaa-ajan kalastuskohteena. Sen edelle saaliin arvossa menevätkin vain ahven ja hauki.

Kuha on ollut kalastukselle tärkeä laji myös Kemijärvessä, jonka alkuperäinen kuhakanta on voimakkaasti taantunut. Istutusten käynnistämistä ja Kemijärven elvyttämistä kuhavetenä on pidetty alueella tärkeänä jo kauan. Kuhakanta nähdään tärkeänä sekä ammattikalastuksen että kalastusmatkailun kehittämisen kannalta.

Uuden Alitsariinimerkintämenetelmän ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hallitseman koodiston avulla istutettavien poikasten alkuperä voidaan varmistaa. Kemijärven alkuperäisen kuhakannan suojelemiseksi ei järveen istuteta lainkaan muista kuhakannoista peräisin olevia istukkaita. Kysymyksessä on todennäköisesti Suomen pohjoisin alkuperäinen kuhakanta ja uudet tutkimukset vahvistavat sen poikkeavan Suomen muista kuhakannoista myös geneettisesti. Kemijärven lisäksi viileisiin vesiin sopeutunut kuhakanta voi olla arvokas myös muiden pohjoisten kalavesien hoidossa ja siihen kohdistuu mielenkiintoa myös kalankasvattajien puolelta.

Tulostettava versio