24.4.2008

Kestävä porotalous puhuttaa Poropäivillä Kaamasessa

Porotalouden kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät: laidunten kantokyky, tukipolitiikka, porokarjan määrä, yleinen kustannustaso, suurpedot ja yrittäjyyden monialaisuus. Myös ilmaston muutos tulee vaikuttamaan poronhoitoon ja sen mukana vauhdilla runsastuva hirvikärpäskanta. Nämä aiheet ovat esillä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Poropäivillä Inarin Kaamasessa 24. - 25.4.

Suomessa ja Norjassa on eniten Euroopan talousalueella monialaisia tiloja, joissa harjoitetaan erilaisia yritystoimintoja. Suomessa monialatilat keskittyvät suurelta osin Lappiin. Porotalouden elinvoimaisuus oheistoimintoineen on yksi paikallisiin resursseihin perustuva yrittämismuoto, jolla voidaan myös syrjäisiä alueita säilyttää elinvoimaisina, kertoo Leena Rantamäki-Lahtinen MTT:n taloustutkimuksesta.

Päätoimisten poromiesten karjakokoja lisäämisellä haetaan poroelinkeinon kannattavuuden parantamista. Poronlihan hinta ja eläinperusteinen tuki ovat syitä, joiden perusteella porokarjaa halutaan kasvattaa. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistama korkein sallittu eloporomäärä on nykyään 203 700 poroa, jota ei voida ylittää. Toisaalta petovahingot ovat paikoitellen niin mittavia, ettei porojen enimmäismääriä joissakin paliskunnissa ole kyetty ylläpitämään. Poro on lihanjalostusyrityksille haastava raaka-aine. Se on kallista ja sen saatavuus niukkaa. Vaikeuksista huolimatta poronliha on arvostettu ja haluttu raaka-aine monien positiivisten ominaisuuksien ansiosta, sanoo Kaija Saarni RKTL:sta. Erityiseksi ongelmaksi poronlihamarkkinoilla on poroyrittäjän kannalta osoittautunut harvojen myyjien hallitsema markkinatilanne yhdistettynä epäsymmetriseen informaatioon, jolloin suurjalostajat voivat määrätä hinnan monopolin tavoin, kertoo Jussi Tuomisto MTT:n taloustutkimuksesta.

Mauri Niemisen RKTL:sta mukaan porotaloudessa tuotantokustannusten jatkuva nousu asettaa haasteita kannattavuudelle. Eläinmäärää ei voi kasvattaa yli sallitun, vaan tuottoa on lisättävä eläinkohtaisesti. Porotalouden tärkein tuote on liha, joten on luontevinta kiinnittää huomiota teuraseläinten laatuun. Porotalouden kannattavuus muodostuu lihanmyyntitulojen ja tuotantokustannusten erotus. Teuraiden määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa tuotantomenetelmillä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksen laitumiin

Ilmastonmuutos tulee jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän talvisiin sää- ja lumiolosuhteisiin poronhoitoalueella, samalla myös tuuliolosuhteissa tapahtuu muutoksia. Alkutalven epävakaa ja vaihteleva sää vaikeuttavat porojen ravinnonhankintaa talvella, koska niiden seurauksena voi muodostua ”huono pohja” laitumille. Toisaalta lämpötilan noustessa varhainen pälvien muodostuminen ja aikainen kevään tulo edistävät porojen selviytymistä talvesta, kertoo Jouko Kumpula RKTL:sta.

Pohjoisen luonnonvarojen kestävä käyttö

Porotalous ja metsätalous käyttävät suurelta osin samoja maantieteellisiä alueita, poikkeuksena luonnonsuojelualueet. Lähes kaikilla metsätalouden toimenpiteillä on vaikutusta poroon ja poronhoitoon. Tutkimustietoa poron vaikutuksesta metsäluontoon ja samoin siitä, miten tietyt metsätalouden toimenpiteet, kuten päätehakkuut, vaikuttavat poron ravinnon määrään ja hankintaan, on olemassa runsaasti. Pitkän linjan poromiehillä ja metsätalouden ammattilaisilla on lisäksi kattavat käytännön kokemukseen perustuvat tiedot näistä vaikutuksia sekä siitä, miten näiden kahden elinkeinon rinnakkaiseloa voidaan helpottaa.

EU-alueen ainoana korkea-asteisena ammatillisena oppilaitoksena Rovaniemen ammattikorkeakoululla on merkittävänä koulutuksellisena tavoitteena sovittaa yhteen pohjoisen luonnonvaroja käytäviä elinkeinoja. Maa-, metsä- ja porotalouden sekä uudempien matkailu-, kaivannais- ja luonnontuotealojen menestymisessä luovassa ja osaavassa taloudessa yhdistyvät paikallisuus ja maailmantalous.

Poropäivien esitelmien tiivistelmät löytyvät osoitteesta www.rktl.fi ja ohjelma tästä

Tulostettava versio