Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

22.1.2008

Kosteikot ovat tärkeitä riistalle ja ympäristön monimuotoisuudelle

Noin 200 riista-alan ammattilaista ja tukijaa kokoontuu vuotuisille Riistapäiville 22.–23.1.2008 Ouluun kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.

Lisätietoja:
Suunnittelija Marcus Wikman,
p. 050 355 1062, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0400 747 179,
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Kosteikot ovat maapallon rikkaimpia ekosysteemejä. Ne ovat syntyneet kasvillisuusvyöhykkeiden ja avoveden vuorottelemaan ympäristöön, johon on muodostunut lajistoltaan ja rakenteeltaan omaleimainen ja monimuotoinen kasvillisuus. Tästä johtuen ne tarjoavat vaihtelevia elinympäristöjä, lisääntymispaikkoja ja ravintoa lukuisille eliölajeille. Kosteikkoalueet tunnetaan ennen kaikkea runsaasta linnustostaan, mutta ne ovat merkittäviä myös hyönteisten ja muiden selkärangattomien eläinten elinympäristöinä.

Monimuotoinen ja runsas eläinlajisto houkuttelee alueelle myös tiheän petokannan. Suomen kosteikoilla tyypillisiä nisäkäspetoja ovat supikoira ja minkki. Metsästäjät ja nykyisin myös monet suojelutahot pitävät näitä pienpetoja haitallisena vesi- ja kosteikkolintujen pesintämenestykselle.

Pienpetopyynti kosteikoilta on tärkeää luonnonhoitoa. Pyynnillä on kuitenkin merkitystä vain, jos metsästys on riittävän tehokasta, ja jos sillä onnistutaan pienentämään pienpetokantoja ennen lintujen pesimäkautta.

Kosteikot ovat luonnon hoidon kannalta monin tavoin ajankohtaisia. Paitsi että kosteikot ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä, niillä on myös monia muita tärkeitä tehtäviä ekosysteemien toiminnassa. Kosteikot toimivat luonnon omina vesien suodattimina. Ne puhdistavat niiden läpi virtaavaa vettä ja toimivat myös vesivarastoina tasaten tulvia. Kosteikoihin sitoutuu usein myös hiiltä, joten niillä on oma merkityksensä päivän polttavassa ilmastonmuutoskysymyksessä.

Avainasemassa kosteikkojen hoidossa ja uusien kosteikkojen perustamisessa ovat alueen maanomistajat ja metsästäjät. Maanomistaja aina viime kädessä päättää, mitä alueilla tehdään. Metsästäjillä on pitkät perinteet riistanhoitotyöstä ja entistä useammilla maamme riistanhoitajilla on rohkaisevia kokemuksia myös kosteikkojen riistanhoidosta. Monimuotoiset elinympäristöt ylläpitävät vahvoja vesilintukantoja ja siten mahdollistavat myös hyvät metsästysmahdollisuudet metsästäjille. Kosteikoilla ja niiden ympäristöissä tavataan noin puolet maassamme pesivistä runsaasta 200 lintulajista.

Maa- ja metsätalousministeriö onkin käynnistänyt riistatalouden kosteikkostrategian valmistelun yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden, Suomen Metsästäjäliiton, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsästäjäin Keskusjärjestön, Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa.

Riistapäivien esitelmien tiivistelmät on luettavissa tästä.


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 22.1.2008