Laadukasta poroa

Valtakunnallisten poropäivien (24.-25.4.2003, Kaamanen) tämänvuotinen pääteema on porotalouden ja porotuotteiden laatu. Laadulla tarkoitetaan erityisesti sitä, kuinka hyvin elinkeinon harjoittaja, tuotteen tai palvelun tuottaja pystyy tyydyttämään asiakkaansa tarpeet, halut ja toiveet. Nykyinen laadun käsite on asiakas- ja markkinalähtöinen, kun hyvä laatu tarkoitti aiemmin ensisijaisesti tuotteiden virheettömyyttä.

Porotuotekuvan kehittäminen ja laadun varmistaminen koko poronhoitoalueelle vaatii useita vaihtoehtoja. Jokaisella paliskunnalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Poro tuotteena ja Lapin imagon rakentajana on hyvässä maineessa. Tämä vuosi on ollut myös tuoton kannalta hyvä, vaikka lihamarkkinat huolestuttavatkin poromiehiä muun muassa Norjan toimenpiteiden takia.

Laatu ja mielikuva ovat herkkiä asioita ja kokonaisuudessaan porotaloudessa eletään muutosten aikoja. Elinkeinon monipuolistamisessa ja tehostamisessa on eri tahojen tehtävä tiivistä yhteistyötä. Porotalous on tuotantotoimintaa ja siten sopiva tutkimuskohde myös taloustieteelle. Päätuote on poronliha ja siitä saadut jalosteet. Myös teurastuksen sivutuotteilla on taloudellista arvoa. Poroa hyödynnetään lisäksi matkailussa. Porotalouden vähittäismyynnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Välillisen merkityksen arvoa on vaikea arvioida.

Poropäivillä käsitellään myös urheilulajia - porokilpailua. Eläinsuojelulaki säätelee tätä ja lääkeaineiden käyttöä valvoo Suomen Eläinkilpailujen dopingtoimikunta. Porotalouden laatuasiaa tämäkin.

Poron selviytyminen eri vuodenajoista johtuu pääasiassa ravinnon saatavuudesta. Vuodenajoittain tapahtuu monia hormonimuutoksia. Päivän lyhetessä pimeähormonin määrä lisääntyy ja kilpirauhashormonin toiminta kiihtyy. Usein poron selviytyminen on kuitenkin koetuksella. Poron talvinen kunto onkin kynnyskysymyksiä ja sen arviointi on tärkeää.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on valmistunut Porotalouden taloustutkimusohjelma vuosille 2003 - 2007. Ohjelma tavoitteena on lisätä, jäsentää ja priorisoida poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista tutkimusta. Ohjelma julkistetaan poropäivillä.

Sallan paliskunnissa on tehty vertaileva tutkimus kahdesta poronhoitotavasta. Tästä on julkaisu RKTL:n sarjassa Kala- ja riistaraportteja (no 274). Hoitomenetelmissä korostuu Sallan paliskunnan merkittävä lisäruokinta ja tarhaus, Pohjois-Sallan paliskunnassa tarhausta ja lisäruokintaa ei juurikaan ole. Vuonna 2001 esim. puhdas tuotto (tulot ja menot yhteensä) oli Pohjois-Sallan paliskunnassa 25,1 euroa/eloporo ja Sallan paliskunnassa vain 3,3 euroa/eloporo.

Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan kartoitus on valmistunut. Maiden välillä on poroesteaitaa yhteensä 718 km. Porosopimukseen kuuluvalla alueella on Suomen poroilla 3 612 ha enemmän porolaidunta Norjan puolella kuin Norjan poroilla Suomen puolella. Poropäivillä kerrotaan lisää myös laiduntutkimuksista ja luonnonlaitumien merkityksestä poronhoidolle.

Koulutuksessa eletään vahvasti tätä päivää. Koulutustarjontaa on monipuolistettu ja syvennetty kattamaan porotalouden yritystoimintaa ja markkinointia. Koulutuksen tavoitteena on saada nuoria edelleen kiinnostumaan poroelinkeinosta ja sen kehittämisestä.

Tulostettava versio