23.4.2009

Lehtimetsät ja pellot riskialueita rabiesepidemian leviämisessä

Supikoira, mäyrä ja kettu muodostavat keskikokoisten nisäkäspetojen yhteisön, johon voi kuulua myös vapaana liikkuva kotikissa. Kissa yhdistää ihmisen kotieläimineen petoyhteisöön. Yhteisön petolajit ja niiden välinen käyttäytyminen vaikuttavat tautien, kuten rabieksen, leviämiseen lajista toiseen sekä tautien leviämiseen lajin sisällä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Katja Holmalan Helsingin yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa selvisi, että Erityisiksi riskielinympäristöiksi eläinten kohtaamisten osoittautuivat lehtimetsät ja pellot, sekä rehevät sekametsälaikut ja pihat. Tästä seuraa, että rabiesepidemian sattuessa rabiestartunnan todennäköisyys sekä lajin sisällä että lajien välillä on erittäin suuri.

Tulokset hyödyntävät rabieksen torjunnan suunnittelua

Tutkimus lisää tietämystä kyseisten lajien ekologiasta ja lajien välisistä suhteista. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa luotaessa Suomen oloihin soveltuvaa ennustamismallia rabiesepidemialle. Lajien välinen tiivis vuorovaikutus ja yhteistiheydet tulisi huomioida sekä suunniteltaessa rabieksen torjuntatoimenpiteitä että mallinnettaessa rabiesta. Tulevaisuuden haasteisiin jää mm. suomalaisten mäyrien sosiaalisen järjestelmän ja kettujen elinympäristön käytön laajempi selvittäminen.

Tutkimus on osa rabienksen torjuntaan liittyvä hanketta

Eläinten radiolähetinseurantaa suoritettiin Kaakkois-Suomessa, Virolahdella vuosien 2000 – 2004 aikana. Väitöstutkimus on osa suurempaa rabiekseen torjuntaan liittyvää hanketta, jossa yhteistyötahoina olivat Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA.

FM Katja Holmala väittelee 24.4.2009 kello 12 Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The community of medium-sized carnivores: the interactions between species, habitats and rabies." (Keskikokoisten nisäkäspetojen yhteisö: lajien, elinympäristön ja rabieksen leviämisen väliset suhteet). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5.

Vastaväittäjänä on Dr Rafal Kowalczyk, Mammal Research Institute, Polish Academy of Sciences, ja kustoksena on professori Atte Korhola.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis - palvelussa. https://oa.doria.fi/handle/10024/44533

Tulostettava versio