11.5.2005

Lohi- ja meritaimenistutuksia jatketaan Perämeren jokiin

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) istuttaa Perämereen laskeviin lohijokiin toukokuun puolivälistä kesäkuun puoleenväliin asti 319000 lohen jokipoikasta ja 213000 lohen vaelluspoikasta sekä 47000 meritaimenen jokipoikasta ja 19000 meritaimenen vaelluspoikasta. Istutusten tavoitteena on sekä uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen että kalastusmahdollisuuksien lisääminen.

Lohen ja meritaimenen jokipoikaset ovat istutushetkellä vuoden vanhoja ja 6–10 cm:n mittaisia. Kaksivuotiaat lohen vaelluspoikaset ja 2–3 -vuotiaat meritaimenen vaelluspoikaset ovat 14–22 cm:n mittaisia. Jokipoikaset viipyvät joessa 1–3 vuotta ennen lähtöään merivaellukselle. Lohen vaelluspoikaset vaeltavat heti istutuksen jälkeen kasvualueilleen Itämerelle, mutta meritaimenen vaelluspoikaset jäävät kasvamaan Perämerelle. Osa vaelluspoikasista on merkitty selkäevän tyveen kiinnitetyllä Carlin-kalamerkillä, jotta niiden vaellusta, kasvua ja kalastusta voidaan tutkia.

Vaelluspoikasista 92 prosenttia on tuotettu yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput vaelluspoikaset sekä kaikki jokipoikaset RKTL:n kalanviljelylaitoksissa. Istutuspoikaset ovat RKTL:n viljelylaitoksiin tallennettujen emokalaparvien jälkeläisiä. Emokalojen ja poikasten kantapuhtaus ja korkea perinnöllinen laatu varmistetaan viljelyssä noudatettavien ISO 9001 ja ISO 14001 -laatujärjestelmien avulla.

Lohta kotiutetaan Kuiva-, Kiiminki-, Pyhä- ja Perhonjokeen

Lohen kotiutusistutuksia jatketaan Kuiva-, Kiiminki- ja Pyhäjokeen. Uutena kohteena on mukana Perhonjoki. Lisäksi lohta istutetaan Simojokeen sen alkuperäiskannan tukemiseksi ja Tornionjokeen tutkimustarkoituksiin. Kotiuttamisen tavoitteena on, että istutuslohien jälkeläisistä kehittyisi jokeen kalakanta, joka säilyisi jatkossa elossa oman luonnonlisääntymisensä varassa ilman jatkuvia tuki-istutuksia.

Meritaimenen luonnonkantoja elvytetään

Suurin osa Pohjanlahden meritaimenen luonnonvaraisista kannoista on hävinnyt. Jäljellä olevat kannat ovat erittäin uhanalaisia, koska kudulle pääsee nousemaan liian vähän emokaloja. Tornion- ja Lestijoen meritaimenkantoja elvytetään jokien omilla kalakannoilla ja Kiiminkijokeen kotiutetaan Iijoen meritaimenkantaa. Meritaimenen lyhyen vaelluksen vuoksi suomalaiset ovat avainasemassa meritaimenkantojen elvyttämisessä. Kalastuksessa tulisikin siirtyä aiempaa harvempiin verkkoihin ja vapauttaa alle 50 cm taimenet jatkamaan kasvuaan.

TARKEMMAT ISTUTUSAIKATAULUT JA ISTUTUSMÄÄRÄT

· Tornionjoki (toukokuu-kesäkuun alkupuoli)

Tornionjokeen istutetaan Carlin -kalamerkkierä ja sen suojaparvena yhteensä 4000 Tornionjoen lohen vaelluspoikasta. Lohen laajemmat tuki-istutukset on lopetettu vuoden 2002 istutuksiin. Tornionjoen meritaimenen vaelluspoikasia istutetaan yhteensä 12000 kpl Tornionjokisuuhun ja Äkäsjokeen.

· Simojoki (18.-27.5., vaelluspoikaset 26.5.)

Simojokeen istutetaan Carlin-merkitty kalaerä ja sen suojaparvi, yhteensä 4000 Simojoen lohen vaelluspoikasta sekä 60000 kpl 1-vuotiaita lohen jokipoikasia.

· Kuivajoki (10.-13.5., vaelluspoikaset 24.5.)

Kuivajokeen istutetaan 52000 Simojoen lohen vaelluspoikasta ja 100000 kpl 1-vuotiaita jokipoikasia.

· Kiiminkijoki (9.-17.5., vaelluspoikaset 16. ja 30.5.)

Kiiminkijokeen istutetaan 60 000 Iijoen lohen vaelluspoikasta ja 130 000 1-vuotiasta jokipoikasta sekä 50 000 Iijoen meritaimenen jokipoikasta ja 4 500 vaelluspoikasta.

· Pyhäjoki (16.5., vaelluspoikaset 25.-26.5.)

Pyhäjokeen istutetaan 56000 Tornionjoen lohen vaelluspoikasta ja 29000 kpl 1-vuotiaita Oulujoen lohen jokipoikasia.

· Perhonjoki (23.5.)

Perhonjokeen istutetaan 37000 Tornionjoen lohen vaelluspoikasta.

· Lestijoki (istutus tehty 21.4.)

Lestijokeen istutettiin 13100 Lestijoen meritaimenen jokipoikasta ja 2300 vaelluspoikasta.

Tulostettava versio