14.10.2009
Merimetson ravinto vaihtelee lähivesien kalaston mukaan Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun tekemän ravintoselvityksen mukaan lukumääräisesti yleisimpiä kalalajeja merimetson pesimäaikaisessa ravinnossa olivat kullakin alueella runsaslukuisimmat kalalajit. Erityisesti aikuisten merimetsojen oksennuspalloista erottuivat kiiski, ahven, silakka, kolmipiikki ja särkikalat. Ravinnosta tunnistettiin kaikkiaan 20 kalalajia.
Lisätietoja
Jari Raitaniemi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0205 751 685, etunimi.sukunimi@rktl.fi
Sami Lyytinen, Turun ammattikorkeakoulu, puh. 044 907 2063, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
Timo Asanti, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1597 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuluvana vuonna on havaittu ahventen ja särkikalojen muuttaneen käyttäytymistään niillä alueilla, joilla merimetsot ovat runsastuneet. Suurten alueellisten erojen takia merimetson ravinnonkäyttötutkimuksia tulee jatkaa erityisesti Saaristomerellä ja Selkämerellä.
Saaristomerellä emojen poikasilleen oksentamassa tuoreessa ravinnossa runsaita olivat myös kivinilkka ja kuha. Sen sijaan emojen ravinnon tutkimusmenetelmä, sulamatta jääneiden jätteiden eli oksennuspallojen analysointi, aiheuttaa erityisesti kivinilkan ja silakan osuuden aliarviointia sekä kiiskimäärän yliarviointia aikuisten yksilöiden ravinnossa. Tämä johtuu kalalajien erilaisesta sulamisnopeudesta ruoansulatuksessa.
Merimetson pesimäaikaista ravintoa selvitettiin Suomenlahdella, Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä vuosina 2002–2009 sekä Saaristomerellä vuonna 2009. Selvityksessä keskityttiin Saaristomerellä poikasten ravintoon ja muualla aikuisten merimetsojen syömään kalalajistoon. Aikuisten merimetsojen ravinnon selvittäminen jäi Saaristomerellä vähäiseksi tuhottujen merimetson pesien vuoksi. Poikasten ravinnosta saatiin kuitenkin huomattava määrä näytteitä.
Merimetsot saattavat vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen
Viime vuosina ja etenkin kuluneena vuonna tietoa on tullut etenkin ahvenen ja särjen käyttäytymisen muutoksista niillä merialueilla, joilla merimetso on runsastunut. Vanha kalapaikka saattaakin olla tyhjä, toisaalla kaloja voi olla runsaasti. Kookkaat lahnat puolestaan ovat olleet jopa tavallista helpommin kalastajan tavoitettavissa. Kalojen käyttäytymisen muutoksista tulleet tiedot saattavat olla yhteydessä merimetsojen liikkeisiin. Esimerkiksi kalaparvien suureneminen on tyypillinen tapa suojautua runsastuneita petoja vastaan.
Tiedot muualta maailmasta ristiriitaisia
Muualta maailmasta saadut tiedot merimetsojen vaikutuksista kalakantojen muutoksiin poikkeavat toisistaan. Pohjois-Amerikassa on paikoin havaittu ahvenemme sisarlajin, kelta-ahvenen, taantuneen paikallisen merimetsolajin runsastuttua. Toisaalta Ruotsin Hjälmarenjärvellä vahva kuhakanta elää rinnakkain runsaslukuisen merimetsokannan kanssa. Myös Suomessa havaittujen alueellisten erojen vuoksi merimetson ravinnonkäyttötutkimuksia tulee jatkaa erityisesti Saaristomerellä ja Selkämerellä.
 |
|
Merimetson poikasia
Kuva: Markku Mikkola-Roos |
 Tulostettava versio
|
