Moniarvoinen ja monikasvoinen vapaa-ajankalastus

Vapaa-ajankalastusta säädellään rajoittamalla vapaata kalastusoikeutta ja suomalla vapaa-ajankalastajille kalastusoikeuksia kalavesille, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Kalavesillä on monia toimijoita ja vapaa-ajankalastuksen edellytyksien parantaminen tarkoittaa kaikkien osapuolien näkemysten huomioon ottamista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut vapaa-ajankalastuksen kenttää ja uunituoreet raportit esittelevät pelin kuvioita.

Lisätietoja:
Anna-Liisa Toivonen 0205-751 343
Jukka Mikkola 0205-751 259
Juhani Salmi 0205-751 895
Pekka Salmi 0205-751 623

Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi

Vapaa-ajankalastajan profiili kuvaa vapaa-ajankalastajan olemusta ja harrastuksen elinkaarta. Kalastusta harrastaa noin kaksi miljoonaa suomalaista ja aktiiviharrastajia lasketaan olevan kolmisensataa tuhatta. Vapaa-ajankalastajia on kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä ja kalastusmuotoja on runsaasti. Kalastusharrastus aloitetaan useimmiten perheen yhteisenä vapaa-aikana ja verraten nuorena. Järvi tai lampi kesämökin läheisyydessä on tärkein kalastusaluetyyppi. Kuntien vapaa-ajanasukkaat ovat yhä kasvava kalaveden omistajaryhmä ja monet heistä kalastavat virkistyäkseen. Vapaa-ajankalastajat ja kalaveden omistajat eivät ole kaksi erillistä ryhmää.

Kalaveden omistajan profiili tarkastelee kalavesiä omistuksen näkökulmista. Vesialueista suurin osa Suomessa on yksityisiä. Valtiolle kuuluu muutamia suurten järvien selkiä ja merialueet kylärajojen ulkopuolelta. Yksityisiä vesialueita on yli 14000 ja osakaskuntia (aikaisemmin kalastuskuntia) kaikkiaan vajaa 10000. Yhteisten vesialueiden osakasomistajia on yli puoli miljoonaa. Muualla kuin paikkakunnalla asuvat kalaveden omistajat ovat monin paikoin enemmistönä osakaskunnissa, mutta yleensä vähemmistönä hallittavan vesipinta-alan osalta.

Parhaaseen kalaretkeen kuuluu kiireettömyys ja hyvä seura. Vapaa-ajankalastus yhteiskunnallisena ilmiönä korostaa elämyksellisyyttä ja aineettomia arvoja. Niistä ollaan pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan myös valmiita maksamaan. Suomessa vapaa-ajankalastajat kuluttavat pelkästään muuttuviin kustannuksiin vuosittain yhteensä yli 200 miljoonaa euroa ja olisivat vielä valmiita maksamaan lähes 100 miljoonaa euroa lisää. Heidän kalasaaliinsa arvo on jonkun verran yli 50 miljoonaa euroa kalastajahinnoin laskettuna. Vapaa-ajankalastuksessa maksetaan siis koko elämyksestä eli myös profiilitutkimuksessa esille nousseista aineettomista arvoista.Aiheesta laajemmin:

Vapaa-ajankalastuksen monet merkitykset, Kalatutkimuksia 187 sekä Suomi kalastaa 2001: Lajisaaliit ja Kalastusrasitus kalastusalueilla, Kala- ja riistaraportteja 283 ja 266.

Tulostettava versio