2.6.2009

Muikkukannat edelleen melko vahvoja

Suomen muikkukannat ovat olleet melko vahvoja ja vakaita viime vuosina. Syksyn 2008 kutukannat olivat keskiarvoa heikompia, mutta niitä kompensoi samana vuonna syntynyt vähintään keskimääräinen vuosiluokka.

Vahvojen ja heikkojen vuosiluokkien normaali vaihtelurytmi on jatkunut eteläisessä Suomessa jo viisitoista vuotta. Pohjois-Suomessa muikkukannat ovat pysyneet seurannan alusta 1988 lähtien keskimäärin vahvoina, vaikka eroja järvien välillä onkin esiintynyt.

Etelä-Suomessa kohtuulliset muikkukannat

Länsi-Suomen järvissä kutukannat olivat syksyllä 2008 keskimääräistä alhaisemmat (indeksi 2,4 asteikolla 1-5), kun kolmena edellisenä syksynä yllettiin lähelle keskimääräistä (3). Keskimäärästä heikommat kutukannat johtuvat keskiarvoa heikommista vuosiluokista. Keskimääräistä vahvempia kutukantoja esiintyi viime syksynä eteläisen Suomen länsiosissa muun muassa Säkylän Pyhäjärvessä, Puulassa ja Etelä-Konnevedessä.

Länteen verrattuna Itä-Suomessa kutukannat ovat olleet kolmen viimeisen vuoden ajan selvemmin keskiarvon alapuolella (2008 indeksi 2,6). Vahvoja kutukantoja esiintyi muun muassa Puruvedessä sekä eräillä Saimaan ja Pihlajaveden selillä.

Vaikka vanhoja muikkuja on vielä kohtuullisesti jäljellä, pääosan saaliista tänä vuonna muodostaa viime vuonna syntyneet muikut. Vuosiluokka 2008 ylsi Länsi-Suomessa vahvuudeltaan yli keskiarvon (3,2) ja oli Itä-Suomen järvissä keskimääräinen (3,0). Viime vuonna syntyneitä muikkuja on nyt runsaasti muun muassa Kymijoen vesistön latvajärvissä Pielavedestä Konneveteen sekä Keiteleessä. Myös Etelä-Päijänteessä sekä Pielisessä on runsaasti nuoria toisen kesän muikkuja. Puruvedessä nuoria muikkuja on viimevuotista vähemmän. Säkylän Pyhäjärven hottavuosi oli keskinkertainen.

Pohjois-Suomessa edelleen vahvat muikkukannat

Oulun läänin järvissä muikun kutukantojen vahvuutta osoittava indeksi on 21 vuoden aikana jäänyt vain neljästi keskimääräistä heikommaksi. Syksyllä 2008 kutukannat olivat edelleen lähellä keskiarvoa (3,1). Keskimääräistä vahvempia kantoja esiintyi muun muassa Oulujärvessä, Kiantajärvessä, Ylä-Kitkassa sekä Perämeressä. Lapin järvien kutukannat olivat keskimääräiset myös syksyllä 2008 (3,0). Keskimääräistä vahvempia kutukantoja esiintyi muun muassa Inarijärvessä ja Miekojärvessä.

Oulun läänin järvissä vuosiluokkien voimakkuudessa on ollut melko säännöllistä kaksivuotisvaihtelua. Vuonna 2008 syntyi yksi parhaista vuosiluokista (indeksi 3,5). Seurantakohteista kahdessa kolmasosassa vuosiluokka oli keskimääräistä vahvempi. Toisella vuodella olevia muikkuja siis riittää Oulun läänin järvissä ja myös Perämeressä. Vuonna 2008 syntynyt vuosiluokka oli Lapin järvissä keskinkertainen jo viidettä vuotta (3,1). Selkeästi yli keskiarvon kohosi ainoastaan Kemijärvi. Inarijärvessä oli vuorossa heikompi välivuosi.

Muikkupulaa ei ole näköpiirissä

Suomen muikkukantojen yleisessä tilassa ei ole näköpiirissä oleellisia muutoksia lähivuosina. Muikkukannat ovat normaalin vahvat Säkylästä Inariin ja Perämereltä Pieliselle. Kannat kestäisivät nykyistä voimakkaamman kalastuksen lähes kaikkialla, mutta rajallinen menekki erityisesti tiheiden ja hidaskasvuisten kantojen alueella jarruttaa kalastusta. Tutkimusjärvien pienimpiä kesänvanhoja muikkuja olivat Ylä-Kitkan viisaat (65 mm) ja suurimpia Säkylän Pyhäjärven hotat (146 mm). Pienikokoinen muikku hyödyttää kuitenkin välillisesti kalastajia, sillä ahvenet, kuhat ja taimenet kasvavat nyt hyvin.

Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2009 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.

Graafit ja lisätietoa muikkukantojen tilasta

(www.rktl.fi > kala > tietoa kalalajeista > muikku)

Tulostettava versio