Muikkukannat keskimääräisellä tasolla

Suomen muikkukannat ovat nyt keskimääräisellä tasolla suuressa osassa maata. Oulun läänin järvissä kannat ovat jopa keskimääräistä vahvempia

Lisätietoja:

Pentti Valkeajärvi, puhelin 0205 751 514

Heikki Auvinen, puhelin 0205 751 616

Muikusta lisää

Muikkukantojen hyödyntäminen

Koko Suomen muikkukantojen hyvä tila perustuu pääosin vuonna 2004 syntyneeseen vahvaan vuosiluokkaan. Näitä nyt kaksivuotiaita muikkuja riittää vielä useimmissa järvissä hyvin kalastettavaksi. Sitä vastoin vuosiluokka 2005 jäi yleisesti heikoksi, eikä siitä ole juurikaan vahvistamaan saaliita. Suomen muikkukannoille on melko tyypillistä kaksivuotinen jaksottaisuus.

Kutukannat vahvistuivat eteläisessä Suomessa

Kolmen vuoden taantuman jälkeen muikun kutukannat vahvistuivat viime syksynä eteläisessä Suomessa Oulun lääniä myöten. Länsi-Suomessa vahvoja kutukantoja esiintyi erityisesti Rautalammin reitillä. Harvemman kannan alueita löytyi lähinnä Hämeestä, muun muassa Näsijärveltä, Kyrösjärveltä ja Mallasvedeltä. Tilanne on Hämeessä ollut samankaltainen jo pitempään. Viime vuonna syntyi vahvoja vuosiluokkia vain Säkylän Pyhäjärveen ja Lappajärveen. Päijänteen muikkukato jatkuu. Vahva vuosiluokka on syntynyt siellä viimeksi vuonna 1998.

Itä-Suomen järvissä muikkukannat ovat vaihdelleet samaan tapaan kuin Länsi-Suomessa. Kolmessa järvessä neljästä kutukannat olivat vähintään keskimääräisellä tasolla. Vahvoja kutukantoja oli muun muassa Saimaalla, Pihlajavedellä, Pielisessä ja Sorsavedessä. Puruveden kanta arvioitiin keskimääräiseksi. Vuosiluokka 2005 oli myös Itä-Suomen järvissä harvalukuinen. Vain kahdella alueella, Saimaan Petraselällä ja Puruveden Hummonselällä, todettiin keskimääräistä vahvempi nuorten muikkujen kanta.

Inarijärven muikkukanta vahvistuu

Oulun läänin järvissä ei koettu yhtä selvää kolmen vuoden taantumaa kuin etelämpänä. Viime syksynä kutukannat olivat kohonneet jälleen keskitason yläpuolelle. Vahvoja kantoja oli muun muassa Ala-Kitkassa, Oulujärven Ärjänselällä, Lamujärvessä ja Perämerellä. Vuosiluokkien vahvuudessa on Oulun läänissäkin esiintynyt kaksivuotinen rytmi, eikä vuosi 2005 tehnyt poikkeusta kannan jäädessä selvästi keskiarvon alapuolelle.

Lapin läänin järvissä muikun kutukannat ovat vaihdelleet melko vähän viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Kannat ovat olleet yleensä hieman keskimääräistä heikompia tai keskitasolla kuten syksyllä 2005. Eteläisen Suomen kaltaista kolmen vuoden notkahdusta ei havaittu pohjoisen järvissä. Vahvoja kutukantoja esiintyi muun muassa Inarijärven eteläosassa, Norvajärvessä ja Simojärvessä. Inarijärven muikkukannan vahvistuminen jatkuu, sillä vuosiluokka 2005 oli erittäin vahva järven eteläosassa ja keskinkertainen pohjoisosassa.

Kesän 2006 muikkusaaliit perustuvat pääasiassa kaksi vuotta sitten syntyneisiin muikkuihin. Useimmissa muikkujärvissä tätä ikäluokkaa on vielä jäljellä kohtuullisesti kalastettavaksi. Keväällä 2006 kuoriutuneesta vuosiluokasta ennustetaan jälleen vahvaa useimmissa seurannan kohteena olleissa muikkujärvissä.

Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2006 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.

Aikuisten muikkujen runsaus tutkimusjärvissä syksyllä 2005 (kutukanta). Musta pallo merkitsee keskimääräistä runsaampaa kantaa (indeksit 4 ja 5 yhdistettynä), harmaa pallo keskinkertaista (indeksi 3) ja valkoinen pallo keskimääräistä heikompaa kantaa (indeksit 1 ja 2). Alueittaiset kantojen kehitykset on esitetty viereisillä diagrammeilla. Osa-alueet on merkitty yhtenäisellä viivalla, suurläänit katkoviivalla.

Vuosiluokan 2005 vahvuus tutkimusjärvissä. Pisteiden selitykset samat kuin kuvassa 1. Alueittaisten runsausindeksien kehitys on esitetty viereisillä diagrammeilla.

Aikuisten muikkujen (kutukanta) ja nuorten vuonna 2005 syntyneiden muikkujen (hottien) runsausindeksi sekä hottien keskipituus seurantajärvissä talvella 2005/2006. Runsausindeksi: 1 erittäin harva, 2 harva, 3 keskinkertainen, 4 runsas ja 5 erittäin runsas.

Tulostettava versio